Digitaalisen kompassin selonteko asettaa suunnan Suomen di­gi­ta­li­saa­tio­ke­hi­tyk­sel­le

Digikompassi asettaa kansalliset tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyy meneillään olevassa murroksessa. Kompassi vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta.

”Digikompassissa on asetettu kunnianhimoinen visio ja selkeät tavoitteet, joilla vahvistetaan Suomen sijoittumista digikehityksessä maailman huippujen joukkoon. Sidosryhmät ovat olleet valmistelussa erittäin aktiivisesti mukana, ja siitä haluan lausua kiitokset. Työ on silti vasta alussa ja digikompassin tavoitteiden konkretisoiminen ja saavuttaminen on seuraavien vuosien tärkeimpiä haasteita Suomen tulevan menestyksen kannalta”, toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.

Digitalisaation ja datatalouden murros muuttaa maailmaa ja Suomea. Muutos näkyy uudenlaisina palveluina, toimintamalleina, teknologioina ja osaamisvaatimuksina yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Digivihreä siirtymä edellyttää kokonaisvaltaista muutosta, johon liittyy Suomen kannalta myös suuria mahdollisuuksia.

Suomella on digimurroksessa menestymiseen hyvät lähtökohdat, jotka perustuvat vahvaan teknologiseen osaamiseen monilla digitalisaation ja datatalouden ydinalueilla. Laadukkaat, nopeat ja toimintavarmat viestintäverkot ja niiden kautta saumattomasti liikkuva digitaalinen tieto eli data muodostavat perustan käsillä olevan teknologisen murroksen palveluille ja innovaatioille. 

Haasteina ovat kuitenkin tuottavuutta lisäävien ICT-investointien vähäinen määrä, pula osaajista, syrjäytyminen sekä digitalisaation vaatima toimintakulttuurin ja ajattelumallin muutos. 

Suomen tulee huolehtia kansalaisten osaamisen monipuolisesta kehittämisestä ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten digikyvykkyyden lisäämisestä. Muutoksen aikaansaamiseksi lisäpanostukset osaamiseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan sekä investointien houkutteluun ovat välttämättömiä.

”Liikenne 12 -suunnitelma linjaa liikennejärjestelmän tavoitteet ja tärkeysjärjestykset pitkälle 2030-luvulle. Digikompassi on vastaavasti kymmenen vuoden strategia, jonka ansiosta digitalisaatio ja datatalous palvelevat entistä paremmin kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.

”Suomi on Euroopan kärjessä digitalisaatiossa. Uudet energiateknologiat ovat tulevaisuudessa suomalaisille yrityksille merkittävä kilpailuetu, jos osaamme hyödyntää ja kehittää osaamistamme”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Suomen digitaalinen kompassi perustuu vuonna 2021 esitettyyn EU:n digitaaliseen kompassiin ja sitä koskevaan ohjelmaehdotukseen ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle”, jossa määritellään vaatimukset kansallisille tiekartoille. Suomi haluaa olla ensimmäinen kansallisen strategisen tiekartan laatinut jäsenmaa.

Suomen digikompassi toteuttaa EU:n digitaalisessa kompassissa asetettuja tavoitteita, mutta siihen on koottu myös kansallisia, EU-kompassia täydentäviä tavoitteita ja teemoja. Kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi. 

Digikompassin toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet ja niihin tarvittavat investoinnit määritellään hallituskausittain ja niitä päivitetään vuosittain kohti vuotta 2030. Kansallisesta rahoituksesta päätetään osana talousarvioprosesseja ja lisäksi kartoitetaan mahdollisuudet EU-rahoituksen hyödyntämiseen. Toimenpiteiden seurannasta ja sidosryhmien välisen yhteistyön koordinoinnista vastaa digitoimisto. 

Digitoimisto on pysyvä yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on vahvistaa ministeriöiden välistä yhteistyötä, koordinaatiota ja tiedonkulkua digitalisaatiossa ja datataloudessa. Digitoimisto on vastannut myös digikompassin valmistelusta digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän ohjauksessa.

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.