Eduskunnan kanta Itämeren ka­las­tus­kiin­tiöis­tä vuodelle 2025 hyväksyttiin

Lausunnon ja eriävät mielipiteet voi lukea eduskunnan sivuilta eduskunnan verkkopalvelusta. Asian (E 52/2024 Itämeren kalastusmahdollisuudet 2025) eduskuntakäsittelyn tiedot ja asiakirjat löytyvät myös palvelusta.

Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että kalastusmahdollisuuksista päättäminen perustuu tutkimustietoon kalakantojen nykytilasta ja sääntelyehdotusten ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellistä neuvoa voidaan pitää parhaana käytettävissä olevana tietopohjana päätöksenteolle.

Suuri valiokunta sai asiassa lausunnot maa- ja metsätalousvaliokunnalta ja ympäristövaliokunnalta. Niiden tavoin suuri valiokunta tuo esiin huolensa Itämeren kalakantojen tilassa tapahtuneista muutoksista ja useiden kalankantojen nopeasta taantumisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kantojen heikentymiseen vaikuttaisivat vahvasti Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneet muutokset.

Kalastus ei ole viime vuosina ollut määräävä tekijä kalakantojen kehityksessä. Kalastuksen sääntely on kuitenkin ainoa käyttökelpoinen keino, jolla kalakantojen tilaan voidaan vaikuttaa lyhyellä aikavälillä. Toimet ovat tärkeitä sekä Itämeren ekosysteemin tasapainon että kalastuselinkeinon tulevaisuuden kannalta.

Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa Pohjanlahden silakkakannan kalastuskiintiöksi ICES:n neuvon mukaisesti. Vuoden 2025 kiintiö olisi 66 446–74 515 tonnia, mikä merkitsisi 21–36 % lisäystä tämän vuoden ennätyksellisen pieneen kiintiöön. Pohjanlahden silakkakanta on taloudellisesti Suomen kalatalouden tärkein kalakanta, ja kokonaiskiintiön merkittävä kasvu parantaa olennaisesti kalastuselinkeinon ja silakan jalostusteollisuuden toimintaedellytyksiä.

Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan niin sanotun keskisen silakan kokonaiskiintiö tulee vahvistaa ICES:n neuvon mukaisesti siten, että EU:n kokonaiskiintiö olisi 83 881–111 034 tonnia. Komission ehdotus ICES:n neuvon alarajan mukaiseksi kokonaiskiintiöksi merkitsee 108 prosentin lisäystä vuoden 2024 kiintiöön. Syinä kiintiön merkittävälle kasvulle ovat kahden edellisvuoden alhainen kalastuskuolevuus, vuonna 2022 syntynyt vahva vuosiluokka ja silakan kasvun parantuminen.

Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että lohikantojen vahvistaminen on Suomelle prioriteetti. Siksi valiokunta kannattaa ehdotettua 34 787 lohen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden kokonaiskiintiötä, josta Suomen osuus olisi 8 989 lohta. Suomen lohikiintiö pienenisi melkein 50 % vuoden 2024 kiintiöstä. Esitetty kiintiö olisi noin 2 500 lohta vähemmän kuin vuoden 2024 saalis.​

Pohjanlahden lohikantojen emokalamäärät sekä Tornionjoen ja Simojoen nousulohimäärät ovat olleet hyvin alhaiset vuosina 2023 ja 2024. Luonnonvarakeskukselta saatujen tietojen mukaan nuorten lohien nousumäärä on laskenut viime vuosina. Tarkkaa syytä lohien korkealle kuolleisuudelle merivaelluksen aikana ei tiedetä.

Suuri valiokunta painottaa, että lohikantojen parantamiseen voidaan vaikuttaa myös kansallisin toimin. Keskeisiä toimia ovat vaelluskalojen reittien kunnostaminen ja nousuesteiden poistaminen, tärkeiden elinympäristöjen kunnostaminen ja kutualueiden rauhoittaminen sekä tarvittaessa kalastusrajoitukset myös jokisuualueilla.

Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että Itämerellä ei harjoiteta laitonta lohenkalastusta ja että lohenkalastuksen kieltoa Itämeren pääaltaalla noudatetaan ja valvotaan tehokkaasti.

Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä myös sitä, että Itämerelle saataisiin lohen monivuotinen hoitosuunnitelma. Suomen tulee jatkaa tämän osalta aktiivista vaikuttamistyötä. Lohikantojen suojelun lisäksi monivuotinen hoitosuunnitelma olisi tärkeä myös kalastusmatkailun toimintaedellytysten ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että lohen ja muiden Itämeren kalakantojen tilaa seurataan aktiivisesti ja syitä kantojen tilassa tapahtuviin muutoksiin selvitetään.

Suuren valiokunnan kokouksessa oli kuultavana maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, joka osallistuu maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen Luxemburgissa 21.–22. lokakuuta.​

Lähde: eduskunnan tiedote.