Eduskunta hyväksyi pitkään valmistellun eläinten hyvinvointilain

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2010. Esitys uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle ensimmäisen kerran syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsittelemään eduskunnassa, ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä. Uusi lakiesitys pohjautui aiempaan esitykseen, johon lisättiin muun muassa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta johtuvia muutoksia. Uusi esitys annettiin eduskunnalle syyskuussa 2022. 

Eläinsuojelulain ja -asetuksen korvaavassa eläinten hyvinvointilaissa on pyritty ottamaan huomioon eläinten hyvinvointitieteen viimeaikainen kehitys. Eläimillä tulisi olla muun muassa mahdollisuus toteuttaa olennaisimpia käyttäytymistarpeitaan ja siksi eläinten liikkumista voimakkaasti rajoittavista pitomuodoista, kuten parsinavetoista ja emakkohäkeistä, halutaan luopua. Uusien parsinavetoiden ja kiinteärakenteisten porsitushäkkien rakentaminen kielletään lain tullessa voimaan.

Tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan vuoteen 2035 mennessä. Toiminnassa olevissa parsinavetoissa lypsylehmien ulkoilua lisätään pidentämällä jaloitteluvelvoitetta aiemmasta 60 päivästä 90 päivään vuodessa. Lisäksi valmistelun yhteydessä linjattiin, että jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun.

Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään vuoden 2035 alusta alkaen. Lain tultua voimaan kastraation yhteydessä on käytettävä tulehduskipulääkitystä ja vuoden 2027 alusta alkaen lisäksi paikallispuudutusta. Ministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan toimintasuunnitelmaa kastraatiosta luopumiseen. 

Laissa säädetään myös tuotantoeläimenä sallituista nisäkäs- ja lintulajeista sekä eläinlajeista, joita voidaan pitää sirkuksissa tai kiertävissä eläinnäyttelyissä. Näille niin sanotuille positiivilistoille voidaan ottaa vain sellaisia uusia eläinlajeja, joiden pito voidaan järjestää lain vaatimusten mukaisesti. Eläinlajin pidon tulee mahdollistaa lajin olennaisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen, lajin fysiologiset tarpeet tulee voida tyydyttää ja sille on voitava järjestää asianmukaiset pitopaikat ja tarvittava sairaudenhoito. Asetustasolla voidaan jatkossa säätää myös seura- ja harrastuseläiminä sallituista eläinlajeista.

Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja kauppaan pyritään puuttumaan kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä ne eteenpäin neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Kiellolla pyritään estämään ulkomailla huonoissa oloissa tuotettujen pentujen tuontia Suomeen. Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädetään vähimmäisvaatimukset. Ilmoituksista tulisi käydä ilmi muun muassa ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa myytävä eläin on syntynyt. 

Eläinten jalostusta koskevaa sääntelyä tarkennetaan nykyisestä. Eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista eläimen vioista ja sairauksista, joista aiheutuu rajoituksia eläimen jalostuskäytölle. 
 
Esityksen yhteydessä muutettiin myös kalastuslakia, johon lisätään säännökset saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta. 

Eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamista jatketaan asetustasoisten säädösten valmistelulla. Muun muassa eläinten jalostuksesta ja eläimille tehtävistä toimenpiteistä on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä uusilla asetuksilla. Lisäksi jatkossa uudistetaan voimassa olevia eri eläinlajien pitoa ja erilaisia eläimillä harjoitettavia toimintoja koskevia valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksia.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.