”Ei päivääkään oikiksessa mutta vakuuttavaa juridista argumentointia”

Ensimmäisen Oikeusguru-kilpailun finaali käytiin korkeimmassa oikeudessa maanantaina 9. joulukuuta. Finaalikahdeksikon parhaana palkittiin Siiri Klubb Kallion lukiosta.

Kilpailun pääpalkinnot olivat oikeustieteestä kiinnostuneille lukiolaisille varmasti mieluiset: kaksi parasta saivat oikeustieteen opiskelupaikat Lapin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta.

Kilpailun järjestivät Suomen Lakimiesliitto ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto nyt ensimmäistä kertaa. Oikeusguru-tietokilpailulla mitataan lukiolaisten lakitiedon taitoja, ja samalla järjestävät liitot pyrkivät nostamaan esiin tasokkaan oikeustieteellisen koulutuksen tarvetta. Kilpailun avulla halutaan myös avartaa lukiolaisten käsitystä oikeustieteestä, joka kiinnostaa monia mutta josta monella on hatarat käsitykset.

Maanantaiaamupäivän kirjallisessa osuudessa kahdeksan finalistia vastasivat aineistopohjaiseen kysymykseen kansainvälisestä suojelutapauksesta, joka liittyi kuvitteelliseen Maahanmuuttoviraston hylkäämispäätökseen. Iltapäivällä he väittelivät pareittain rikosoikeudellisen vastuun ikärajan laskemisesta, koulukiusaamisen kriminalisoinnista, rangaistusten koventamisesta ja tuomion lieventämisestä rikoksentekijän saaman negatiivisen julkisuuden vuoksi.

Oikeusguru-kilpailun voittaja Siiri Klubb vaikutti voitostaan yllättyneeltä. Hän oli toki valmistautunut huolella muun muassa lukemalla oikeustieteellisen pääsykoekirjallisuutta.

”Lisäksi meidän koulumme alumni, joka tekee väitöskirjaa oikeustieteestä, preppasi minua. Siitä oli paljon hyötyä”, Klubb kertoo.

Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva abiturientti Klubb ei ole ollut varma alanvalinnastaan. Oikeustiede on ollut yksi vaihtoehto, toisena vaihtoehtona hän on miettinyt poliittista historiaa. Kilpailuvoitto taisi ratkaista valinnan.

”Olen myös miettinyt, että myös akateeminen ura kiinnostaisi. Olen ajatellut tutkijan työtä yhtenä mahdollisuutena, ja soveltuisihan se tähänkin”, Klubb pohtii.

Finaalin tehtäviä Klubb piti sopivan haastavina. Hänen tehtävänään oli väittelyssä vastustaa rangaistusten koventamista. Väittelyssä näkemys annettiin valmiina, mutta Klubb kertoi itse olevansa ”aika samaa mieltä” väitteen kanssa. Hän argumentoi, että ankarat rangaistukset eivät estä rikoksia. Tuomaristo kehui häntä vuorovaikutteisesta keskustelusta.

Millaisia vinkkejä hän antaisi valintakokeisiin valmistautuville, nyt kun hän on jo itse lukenut finaalia varten?

”Ei kannata jämähtää yksityiskohtiin ja pelkkiin lakipykäliin, vaan miettiä suomalaista oikeuskulttuuria laajemmin: koettaa saada laajempi käsitys siitä, miten oikeusjärjestelmä toimii”, Klubb vinkkaa.

Kilpailun toiseksi tullut Ella Heikkilä nappasi toisen opiskelupaikan. Hän sai finaalissa tehtäväkseen väitellä koulukiusaamisen kriminalisoinnin puolesta. Hän kertoo, että kilpailuun osallistuminen on lisännyt kiinnostusta oikeustiedettä kohtaan entisestään ja avartanut käsitystä alasta.

”Olen tajunnut, miten laajaa oikeustiede on. Se ei ole vain rikoksia tai yritysten etujen ajamista, vaan siinä on niin monta eri aluetta”, Heikkilä pohtii.

”Kiinnostuin oikeustieteestä viime vuonna lukion toisella luokalla, kun minua alkoivat kiinnostaa erityisesti ihmisoikeuskysymykset, perusoikeudet ja ympäristökysymykset. Haluaisin tehdä työtä, jossa voin vaikuttaa yhteiskuntaan ja auttaa ihmisiä”, Heikkilä sanoo.

Myös kilpailun kolmas, Ville Viikki, on saanut kipinän juridiikkaan lukion aikana, ja hänestä oli hienoa päästä finaaliin korkeimpaan oikeuteen.

”Kirjallinen osa oli haastavin: väittelyn koin helpommaksi”, kertoo Viikki, joka saikin tuomaristolta palautetta vakuuttavasta suullisesta esiintymisestä. Väittely oli tiivis ja tiukka: oma näkökulma piti saada esiteltyä minuutissa, ja itse väittely kesti kolme minuuttia.

Osallistujien määrä ylitti odotukset

Oikeusneuvos Mika Ilveskero oli vakuuttunut siitä, millaisia osaajia suomalainen koulujärjestelmä tuottaa.

”En olisi itse aikanaan kyennyt vastaavassa tilanteessa samaan”, hän tiivisti kuultuaan lukiolaisten väittelyt.

”Kysymykset olivat mielenkiintoisia: ne eivät pyörineet pelkästään yhden lain ympärillä. Ne toivat esiin sen, että juridiikka on olennainen osa yhteiskuntaa”, Ilveskero sanoi.

Kilpailun kysymykset käsittelivät asioita, joista voi muodostaa perustellun kannan ilman varsinaista juridiikan tuntemusta. Käsitteet ja oikeustieteellinen ajattelu olivat lukiolaisilla kuitenkin yllättävän hyvin hallussa.

”Iltapäivän osiossa yllätti nuorten valmius ja kyky argumentoida juridisesti. Päivääkään oikiksessa olematta he jo puhuivat oikeustieteellisillä termeillä”, Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander totesi.

Tilanderin mukaan kilpailun järjestäjät toivoivat mielestään optimistisesti, että ensimmäiseen Oikeusguru-kilpailuun saataisiin mukaan 50 lukiota. Suosio yllätti: sähköiseen alkukilpailuun osallistui noin tuhat lukiolaista 126 lukiosta ympäri maata. Tilander muistutti oikeustieteen opintojen riittävien resurssien tarpeesta.

”Lakimiehet tarvitsevat taitoja, joita ei opita vain massaluennoilla ja kirjatenteissä. Tarvitaan yksilöllistä opetusta, pienryhmäopetusta sekä suullista esiintymistä, jota finalistitkin äsken harjoittelivat”, Tilander totesi.

Opiskelupaikkojen lisäksi kolmen kärki palkittiin rahapalkinnoilla sekä Alma Talentin lahjoituksena Suomen Laki 2019 -teoksilla. Kaikki finalistit saivat vuoden käyttöoikeuden digitaaliseen Suomen Laki -hakupalveluun.