Eli­nym­pä­ris­tö­jen kunnostustyöt jatkuvat Helmi-ohjelman tuella ympäri Suomea

Suot ovat pitäneet Helmi-ohjelman ammattilaisia kiireisinä myös tänä vuonna. Soita on suojeltu vuoden 2024 aikana 2 900 hehtaaria. Sen lisäksi soita on ennallistettu niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin lähes 1 500 hehtaaria. Kaikkiaan Helmi-ohjelmassa on suojeltu soita jo noin 26 000 hehtaaria ja ennallistettu yli 19 000 hehtaaria.

Pienvesillä (purot, lähteiköt, fladat ja kluuvit) ovat työt käynnissä kymmenillä kohteilla. Purokunnostuksia tehdään tänä vuonna vielä noin 30 kilometriä, kuuden jo valmistuneen kilometrin lisäksi.

Lapväärtinjoen–Isojoen jokivesistö on merkittävä esiintymisalue erittäin uhanalaiselle meritaimenelle. Vesistöön kuuluvalla Lohiluomalla on vanhaa uomaa aukaistu ja lisätty kutusoraikkoja sekä kiintoainesta poistavia puusuisteita. Tulevana talvena tehdään uomaan vielä suoja- ja poikaskivikoita.

- Lohiluoman kohdetta on ollut ilo edistää ja toteuttaa. Tähän mennessä paras palkinto näin hankkeen koordinoijalle on ollut nähdä vanha kuivunut uoma jälleen vuolaasti virtaavana purona ja myös taimenten ilmeinen hyväksyntä "uudelle" uoman osuudelle, sanoo luonnonsuojelun asiantuntija Olli-Matti Kärnä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Arvokkailla lintuvesillä tehtävää vieraspetojen tehopyyntiä on jatkettu 71 kohteella. Niistä kolme sijaitsee Rantasalmella Etelä-Savossa: Vaahersalonlampi, Putkilahti ja Kosulanlampi. Kohteet muodostavat tärkeän vesilintukokonaisuuden alueelle. Alueella toimii kolme pyyntiryhmää, joihin kuuluu yhteensä 20 vieraspetopyytäjää ja noin 15 koiraa. Lisäksi alueella loukutetaan aktiivisesti minkkiä ja supikoiraa.

Vieraspetopyynnit ovat helpottaneet linnuston vieraspetopainetta, mutta niitä täytyy edelleen tehostaa. Riistakeskuksen koordinoimien vieraspetopyyntien lisäksi myös Etelä-Savon ELY-keskus on tehnyt alueella hoitokalastusta.

Maatalouden ympäristökorvauksin hoidettu perinnebiotooppien pinta-ala on pienentynyt edellisvuosista, mikä johtuu tukiehtojen tarkemmasta tulkinnasta. Hoitotyöt jatkuvat kuitenkin esimerkiksi Mäntsälässä Heinolan tilalla. Purolaakson laidunmaisema on kaksisataavuotisen laidunnuksen tulos ja lajistoltaan arvokas. Laidunnus kuitenkin loppui pari vuotta sitten, ja alue uhkasi kasvaa umpeen.

Uudenmaan ELY-keskus löysi alueelle halukkaan karjanomistajan, ja laitumia päästiin laajentamaan ja kunnostamaan. Peruskunnostuksena raivattiin vesakoita hevosmetsurityönä, ja lisäksi rakennettiin aidat ja kaksi karjasiltaa. Ylämaankarja päästettiin laitumelle keväällä 2024.

Helmi-keskittymät ovat alueellisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeitä seutuja, joilla on tunnistettu olevan myös elinympäristöjen hoito- ja kunnostustarpeita.  Keskittymät suunnitellaan maakunnallisissa yhteistyöryhmissä. Tarkoituksena on yhteistyössä keskittää toimenpiteitä vaikuttaviksi ja kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Tänä vuonna on perustettu seitsemän uutta Helmi-keskittymää, uusimpina Satakunnan Hämeenkankaan, Kaakkois-Suomen Salpausselkien Helmet ja Kainuun vaarajakson lehto- ja lettokeskittymät. Keskittymiä on nyt kaikkiaan 14. 

Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Kunnostustyö etenee alueellisten onnistumisten ja uurastusten kautta, mutta vuoteen 2030 asetettuihin elinympäristön tilan parantamisen tavoitteisiin on vielä matkaa.  Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.