Ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin sopu voi vaarantaa suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistymisen

Direktiivin uudistamisen taustalla on EU:n 55-valmiuspaketti. Energiatehokkuusdirektiivi antaa tavoitteet, yleiset puitteet ja paljon toimenpiteitä, joilla edistetään energiatehokkuutta ja varmistetaan energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen EU:ssa. 

Direktiivissä vuodelle 2030 asetettu energian loppukulutuksen sitova vähentämistavoite voi vaarantaa vuoden 2035 ilmastotavoitteen saavuttamista. Suomi olisi kaivannut lisää joustoa energiankulutuksen vähentämiseen. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen 2035 pohjautuu pitkälti teollisuuden ja muun yhteiskunnan sähköistymiseen ja päästötöntä energiaa vaativaan puhtaan vedyn tuotantoon. 

Suomi on neuvotteluiden aikana esittänyt kritiikkiä siihen, että energiatehokkuusdirektiivin ja tavoitteiden tulee kannustaa energian kulutuksen vähentämisen sijaan ensisijaisesti todelliseen energiatehokkuuteen. EU-säädösten tulee jättää jäsenvaltioille tilaa löytää kustannustehokas tasapaino ilmastotavoitteen saavuttamisen keinoissa. Suomen kantana on ollut, että voimme hyväksyä EU-tason energiankulutustavoitteen siltä osin, kun se vie EU kohti 55-valmiuspaketin ilmastotavoitteita. 

Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on vähennettävä yhteisesti EU-tason energiankulutusta niin, että se on 11,7 prosenttia alempi vuonna 2030 kuin mitä vuonna 2020 tehdyssä kulutusennusteessa arvioitiin. EU-tason energian loppukulutuksen vähentämistavoite on jäsenvaltioille jyvitettynä sitova. Direktiivin mukaan energian loppukäyttö saa vuonna 2030 olla Suomessa enintään 241 TWh. Tämä on noin 50 TWh nykyistä vähemmän. 

Energiansäästövelvoite kiristyy

Energiansäästövelvoite vuosille 2021–2030 nousee nykyisestä 0,8 prosentista asteittain 1,9 prosenttiin, mikä tarkoittaa 3,9 TWh uutta vuotuista energiansäästöä kaudella 2024–2030, kun kauden 2021–2024 se on 2,3 TWh. Suomi on selvästi täyttänyt edellisen kauden 2014–2020 energiansäästövelvoitteen pääosin energiatehokkuussopimusten tuottamilla säästöillä, ja se on tavoitteena myös jatkossa.

Julkiselle sektorille sitovia velvoitteita

Julkisen sektorin, pois lukien julkinen liikenne ja puolustusvoimat, on vähennettävä energian loppukäyttöä 1,9 prosenttia vuodessa, ja julkisen sektorin omistamista rakennuksista on peruskorjattava vuosittain kolme prosenttia. 

Direktiivi tulee voimaan tänä keväänä

Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenvaltioita edustavan neuvoston on vielä virallisesti hyväksyttävä saavutettu yhteisymmärrys. Kun tämä prosessi päättyy, julkaistaan direktiivi Euroopan unionin virallisessa lehdessä, minkä jälkeen se tulee voimaan. Jäsenvaltioiden on toimeenpantava direktiivin velvoitteet 18 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. Työ- ja elinkeinoministeriö perustaa työryhmän direktiivin toimenpanoa varten.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.