En­nal­lis­ta­mis­a­se­tuk­ses­ta alustava sopu EU:ssa

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun EU:n ennallistamisasetuksesta 9.11.2023. Ennallistamisasetuksella pyritään parantamaan luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella.   

Asetus tuo sitovia tavoitteita ja velvoitteita luonnon tilan parantamiseksi eri elinympäristöissä. Toimenpiteiden on katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Ennallistamisasetus koskee muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä sekä kaupunkeja.  

Suomessa tehdään jo luonnon monimuotoisuutta vahvistavia ennallistamistoimia monissa eri elinympäristöissä mm. Helmi-ohjelman ja vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla sekä NOUSU-ohjelmassa, joka pyrkii poistamaan esteitä vaelluskalojen nousulta. Asetuksen myötä nykytoimien riittävyyttä ja kohdentumista on tarkasteltava.  

Asetus edellyttää myös luonnon talouskäytön sovittamista eri elinympäristöille määritettyihin tavoitteisiin. Tällä voi olla vaikutuksia maatalouden ympäristötoimenpiteisiin sekä metsätalouden luonnonhoitoon. Lisäksi kaupunkiympäristöjä tulee viherryttää kuumuudelta suojaavien varjojen luomiseksi, tulvien torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.  

Euroopan komissio antoi ehdotuksen ennallistamisasetukseksi kesäkuussa 2022. Ennallistamisasetusehdotus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.   

Suomi on vaikuttanut koko neuvotteluprosessin ajan aktiivisesti asetuksen sisältöön ja tehnyt tiiviisti yhteistyötä monien jäsenmaiden kanssa. Suomi ei tukenut neuvoston yleisnäkemystä kesäkuussa, koska Suomelle arvioitiin edelleen aiheutuvan asetuksen toimeenpanosta neuvoston yleisnäkemyksen mukaisena merkittäviä kustannuksia. Suomi on kesän ja syksyn aikana jatkanut aktiivista vaikuttamistyötä kaikilla tasoilla. 

”Luontokadon pysäyttäminen on sinänsä välttämätöntä. Asetusehdotuksen kustannukset ovat kuitenkin Suomelle useimpia muita jäsenmaita korkeammat. Neuvottelujen lopputulos on Suomelle komission ehdotusta kohtuullisempi, mutta se täytyy vielä analysoida huolellisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.  

Asetuksen tavoitteet huomioivat nyt paremmin jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat. Luontotyyppien ennallistamistavoitteisiin on lisätty kansallista liikkumavaraa ja joustoja. Kaupunkiekosysteemien viherryttämistä koskeva velvoite ottaa nyt huomioon sen, että Suomen kaupunkialueet ovat jo verraten vihreitä. Kansallisten ennallistamissuunnitelmien laatimiseen sekä seurantaan ja raportointiin on lisätty joustoa. Lisäksi luontotyyppien heikentämiskieltoa on joustavoitettu ja heikentämiskiellosta poikkeamisen mahdollisuuksia on lisätty erityisesti uusiutuvan energian ja maanpuolustuksen vuoksi.  

Seuraavaksi komission, neuvoston ja parlamentin välisissä kolmikantaneuvotteluissa saavutettu yhteinen näkemys on vielä hyväksyttävä lopullisesti parlamentissa sekä neuvostossa. Asetuksen hyväksyntä ja tekninen valmistelu vievät aikaa siten, että asetus voisi näillä näkymin astua voimaan vuoden 2024 puolivälissä.  

Kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta jokaisen jäsenmaan on laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma. Suunnitelmassa tulee asettaa tiedepohjaiset tavoitteet asetuksessa määritellyille indikaattoreille ja listata keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Jäsenvaltiot valitsevat itse keinot tavoitteisiin pääsemiseksi, joten valtiot voivat itse vaikuttaa toimeenpanosta syntyviin kustannuksiin.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.