Esitys vastuullisen ve­si­lin­tu­met­säs­tyk­sen ja riis­ta­lin­tu­tar­hauk­sen strategiaksi on valmistunut

Suomella on keskeinen rooli EU:n vesilintukantojen pesimäalueena, eräillä lajeilla jopa 95 % pesimäkannasta pesii Suomen alueella. Pitkäaikaisissa seurannoissa on todettu useiden vesilintulajien kantojen merkittävästi pienentyneen viime vuosikymmeninä. Lajikohtaisia metsästysrajoituksia on jo tehty, mutta heikentyneet kannat edellyttävät kokonaisvaltaisempaa arviointia vesilinnustuksesta ja sen tulevaisuudesta. Suomi toimii aktiivisesti myös kansainvälisessä muuttoreittitason yhteistyössä ja kannanhoitosuunnitelmien valmistelussa.

Samanaikaisesti lintuinfluenssariski on maailmanlaajuisesti viime vuosina kasvanut. Vesilinnut ovat merkittävä lajiryhmä lintuinfluenssan leviämisen kannalta, myös taudille herkempiin kanalintuihin. Lintutihentymissä lintuinfluenssa leviää herkemmin, ja etenkin riistalintutarhoilla kontakti luonnonvaraisiin lintuihin on riski taudin leviämiselle. Vuonna 2021 oli Suomessa tähän saakka heikoin lintuinfluenssatilanne, jolloin jouduttiin lopettamaan tuhansia tarhafasaaneja.

Työryhmän esityksen ensimmäinen osa käsittelee vastuullista vesilintumetsästystä. Työryhmässä oltiin yksimielisiä taantuvien vesilintukantojen elvyttämiseksi tehtävien toimien tavoitteista, perusteista ja tärkeydestä. Työryhmässä muodostui yhteinen näkemys mm. hämärämetsästyksen rajoittamisen tärkeydestä, vesilintujen kaupan kieltämisestä ja nokikanan määräaikaisesta rauhoituksesta. 

Näkemyseroja oli erityisesti metsästyksen sallimisessa keinotekoiselta ruokinnalta ja vähemmän taantuneiden vesilintujen, kuten sinisorsan metsästyksen rajoittamisesta. Esityksessä keinoruokinnalta metsästys voitaisiin sallia erillisen pyyntiluvan kautta metsästysmatkailuelinkeinon harjoittajille sekä rakennetuissa, erikseen määriteltävät vaatimukset täyttävissä kosteikoissa. Noutavan koiran käyttö olisi näissä kohteissa pakollista. Maa- ja metsätalousministeriö teettää erillisen arvion keinoruokinnalta metsästyksestä kevään 2023 aikana ennen varsinaisen strategian viimeistelyä ja vahvistamista.

Työryhmän esityksen toisessa osassa käsitellään riistalintutarhausta. Tavoitteena on edistää tarhattujen riistalintujen hyvinvointia, parantaa riistalintutarhojen suojautumista eläintaudeilta sekä ehkäistä luontoon vapautettavien riistalintujen kielteisiä vaikutuksia muuhun luontoon. Monet muilla siipikarjatiloilla sovellettavat tartunnantorjuntakeinot (kuten hyvä hygienia, tautisulku, suojavaatteet, vain tarpeellisten vierailijoiden päästäminen tiloille sekä tilan toimintojen järjestäminen fyysisesti erilleen) sopivat myös riistalintutarhoille. Erityispiirteenä riistalintutarhoilla on lintujen otto tarhoihin ja lintujen vapauttaminen luontoon. Tarhaan ottoa ei suositella tehtävän siipikarjan ulkonapitokiellon aikana. Luonnonvaraisten lintujen ruokintapaikkojen tulisi sijaita riittävän kaukana riistalintutarhoista. 

Maa- ja metsätalousministeriö viimeistelee ja vahvistaa strategian, kun arvio keinoruokinnalta metsästyksestä valmistuu. Osa työryhmän esityksistä voidaan toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla jo tulevan syksyn metsästystä koskeviksi. Lakimuutoksia edellyttävät toimet siirtyvät seuraavan hallituksen aikana valmisteltaviksi. Säädösmuutokset tullaan perustelemaan ja määrittelemään yksityiskohtaisesti esityksiä valmisteltaessa, ja niistä järjestetään myös lausuntokierros.

Lähde ja lisätietoja: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.