EU-maat pääsivät historialliseen sopuun turvapaikkauudistuksesta – neuvottelut jatkuvat Euroopan parlamentin kanssa
EU-maiden suurlähettiläät saavuttivat Coreper-kokouksessa yhteisymmärryksen EU:n yhteiseen turvapaikkauudistukseen kuuluvasta kriisiasetuksesta. Sovun myötä laajamittaisen uudistuksen viimeinen osa on hyväksytty EU:n jäsenmaiden tasolla, ja neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa etenevät.
Turvapaikkauudistusta lähdettiin kehittämään vuonna 2016 tilanteessa, jossa Eurooppaan kohdistuva muuttoliike kasvoi voimakkaasti. Vuonna 2023 uudistus on edelleen ajankohtainen, sillä turvapaikanhakemusten määrä EU-alueella lähentelee jo vuoden 2016 tasoa. Suurimmat hakijaryhmät ovat Syyriasta, Afganistanista ja Turkista.
EU-alueelle kohdistuvan epäsäännöllisen muuttoliikkeen taustalla on monia syitä: sodat ja konfliktit, autoritaariset hallinnot, äärimmäinen köyhyys, sosioekonomiset erot, ilmastonmuutos ja väestönkasvu. Myös rikollisjärjestöt ja salakuljettajat käyttävät tilannetta merkittävästi hyväkseen.
EU-tason tavoitteina turvapaikkauudistuksessa on ollut yhdenvertainen ja perusoikeuksia kunnioittava kohtelu kaikissa jäsenmaissa. Lainsäädännöllä pyritään mm. uudistamaan vastuunmäärittämistä koskevia sääntöjä, eli mikä jäsenvaltio on missäkin tilanteessa vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, tehostamaan menettelyitä kuten seulontaa ja rajamenettelyitä EU:n ulkorajoilla, sekä vahvistamaan ennakoivaa toimintaa ja mahdollisuutta toimia poikkeuksellisissa kriisitilanteissa.
Tärkeitä tavoitteita ovat olleet myös pysyvän järjestelyn muodostaminen muuttoliikepaineen alla tai kriisitilanteessa olevien maiden tukemiseksi sekä toimiva EU:n yhteinen palautuspolitiikka.
Kokonaisuudessaan EU:n maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden uudistuskokonaisuus, eli niin kutsuttu pakti, kattaa useita osa-alueita:
- Yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen
- paluupolitiikka
- yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
- laillisten maahanmuuttoväylien kehittäminen.
Paktia tuetaan myös rajaturvallisuutta sekä ihmissalakuljetuksen vastaista toimintaa kehittämällä.
4.10.2023 hyväksytty, paktin viimeinen osa mahdollistaa poikkeukset joistakin paktin muista säädöksistä sekä säännökset yhteisvastuusta kriisitilanteissa, mukaan lukien muuttoliikkeen välineellistämisen tilanteissa.
EU-jäsenmaiden sopua on pidetty historiallisena. Vaikka lainsäädäntöuudistus ei yksin riitä vastaamaan muuttoliikepaineeseen eikä sen perimmäisiin syihin, on merkittävää, että EU-maat ovat pystyneet sopimaan laajasta yhteisestä lainsäädäntöpaketista.
Paktin käsittely jatkuu EU:n neuvoston, parlamentin ja komission nk. kolmikantaneuvotteluissa.
Lähde: Suomi ulkomailla.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.