EU:n ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­rit pyrkivät yhteiseen näkemykseen EU:n en­nal­lis­ta­mis­aloit­tees­ta

Ennallistamisasetusehdotuksen neuvotteluissa Suomi on pyrkinyt kunnianhimoisiin mutta toteuttamiskelpoisiin tavoitteisiin ja velvoitteisiin. Suomi on myös edellyttänyt kustannusten merkittävää madaltamista ja esittänyt erilaisia jäsenmaiden olosuhteet huomioivia sekä toimeenpanon joustavuutta lisääviä muutoksia.

Puheenjohtajamaa Ruotsin kompromissiehdotuksessa on otettu huomioon monia Suomen ajamia muutosehdotuksia. Suomelle tärkeää kansallista liikkumavaraa ja joustoja on lisätty ennallistamisvelvoitteisiin. Puheenjohtajan ehdotuksessa luontotyyppien heikentämiskieltoa on joustavoitettu ja viety pyrkimysperusteisempaan suuntaan. Lisäksi heikentämiskiellosta poikkeamisen mahdollisuuksia on lisätty erityisesti uusiutuvan energian ja maanpuolustuksen kohdalla. Myös esimerkiksi kaupunkiekosysteemien viherryttämiseen, kansallisten ennallistamissuunnitelmien laatimiseen sekä seurantaan ja raportointiin on lisätty joustoa.

Neuvoston yleisnäkemys on jäsenmaiden yhteinen kanta asetusehdotuksesta, mutta se ei vielä ole lopullinen päätös asetuksesta. Euroopan parlamentti muodostaa äänestyksessään kantansa asetusehdotukseen todennäköisesti heinäkuussa. Tämän jälkeen alkavat kolmikantaneuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2024.

Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi, eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Ennallistamisasetusehdotus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa. EU-maat hyväksyivät vuonna 2020 EU:n biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Ennallistamisaloitteen toimeenpano edellyttää luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.