EU:n ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­rit sopivat ilmastopaketin useista lain­sää­dän­tö­eh­do­tuk­sis­ta – päästökaupan laajentaminen etenee

”Nyt otettiin suuri harppaus kohti ilmastoystävällistä EU:ta, kun ympäristöneuvosto sopi päästökaupan huomattavasta vahvistamisesta”, kertoo Suomea ympäristöneuvostossa edustanut ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. 

”Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan vaikuttavin keino. Neuvoston saavuttamalla sovulla tehdään päästökaupasta entistä vahvempi ja tuodaan päästökaupan piiriin myös tieliikenne, meriliikenne ja rakennusten erillislämmitys”, Ohisalo sanoo.

Neuvottelut lainsäädäntöehdotusten lopullisista sisällöistä voidaan nyt käynnistää parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken.

Ympäristöneuvostossa sovittiin useasta ilmastopaketin säädösehdotuksesta, jotka koskevat päästökaupan vahvistamista ja laajentamista tie- ja meriliikenteeseen sekä rakennusten erillislämmitykseen, lentoliikenteen päästökaupan tehostamista, ilmastotoimien sosiaalirahastoa, taakanjakosektorin päästötavoitteita, henkilö- ja pakettiautojen päästörajoja ja maankäyttösektorin LULUCF-asetusta. EU:n Fit for 55 -ilmastopaketin eli 55-valmiuspaketin tavoitteena on vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2030 mennessä.

Neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen nykyisen päästökaupan merkittävästä vahvistamisesta ja sen laajentamisesta meriliikenteeseen sekä uuden tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan perustamisesta. Tavoite on vähentää uudistetun päästökaupan sektoreiden päästöjä 61 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Tämän saavuttamiseksi neuvosto kannattaa päästökattoon tehtävän vuosittaisen leikkauksen kiristämistä komission ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi direktiivin voimaantuloa seuraavana vuonna päästökauppajärjestelmän liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää leikattaisiin kertaluonteisesti. 

Päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan toimijoille ilmaiseksi. Neuvosto katsoo, että hiilirajamekanismin tullessa käyttöön, ilmaisjako poistuu asteittain kaikkien hiilirajamekanismiin kuuluvien tuotteiden tuotannolta.

Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan meriliikenne tulisi päästökaupan piiriin vuodesta 2024 alkaen kolmen vuoden siirtymäajalla. Meriliikenteen päästökaupassa huomioitiin talvimerenkulku jäävahvistettujen alusten osalta. 

Ympäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta.  Rahaston tavoitteena on kompensoida tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille.

Rahaston koko on neuvoston yleisnäkemyksen mukaan vuosina 2027-2032 yhteensä 59 miljardia euroa. Rahastoon kohdennettaisiin pääasiassa tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan huutokauppatuloja. Rahastosta voitaisiin tukea toimenpiteitä, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilista polttoaineista. Jäsenmaiden tulisi tehdä kansalliset suunnitelmat toimenpiteistä. Jäsenmaat voisivat myös käyttää tilapäisesti ja tietyin ehdoin rahastosta saatavaa tukea haavoittuvien kotitalouksien suoriin tulotukiin.  Suoriin tulotukiin jäsenmaat voisivat käyttää korkeintaan 35 % suunnitelman kokonaiskustannuksista.

Päätöksen yhteydessä Suomi, Tanska ja Ruotsi jättivät erittäin kriittisen lausuman liittyen sosiaalirahaston kokoon, suoriin tulotukiin sekä prosessiin, jossa näin merkittävän suuruusluokan rahastosta päätettiin määräenemmistöllä. 

Neuvoston yleisnäkemys tehostaa lentoliikenteen päästökauppaa. Erityisesti päästöoikeuksien ilmaisjaon poistaminen vuoteen 2027 mennessä ohjaisi lentoliikennettä kestävämpään suuntaan. Samoin oli tärkeää lisätä päästökaupan kannustimia uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöön, koska näin voidaan nopeasti vähentää lentämisen päästöjä. 

Ympäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen taakanjakoasetuksesta, joka kattaa muun muassa liikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. EU-tasolla taakanjakosektorin tavoite nousee 30 prosentista 40 prosenttiin. Jäsenmaiden kansalliset päästövähennysvelvoitteet asettuvat pääsääntöisesti bruttokansantuotteeseen perustuen 10–50 %:n välille. Suomen velvoite on 50 % vuoteen 2030 mennessä. Neuvoston yleisnäkemys vahvistaa sitä, että jäsenmaat voivat käyttää tavoitteiden saavuttamiseksi erilaisia joustoja, kuten ajallisia ja sektoreiden välisiä joustoja ja jäsenmaiden välistä kauppaa. Suomi on korostanut neuvotteluissa, että jäsenmaiden velvoitteiden tulee lähentyä toisiaan, jotta EU saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

Ympäristöneuvosto kannattaa henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidiraja-arvojen kiristämistä. Asetusehdotus ohjaa voimakkaasti sähkö- ja vetyautojen valmistukseen. Esimerkiksi uusille henkilöautoille raja-arvo vuonna 2030 olisi -55 prosenttia eli autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on -37,5 prosenttia. Vuonna 2035 diesel-, bensiini-, kaasu- ja lataushybridiautojen valmistus käytännössä loppuisi. 

Neuvostossa päätettiin tukea komission ehdottamaa maankäyttösektorin tavoitetta, jonka mukaan EU-tasolla nettonielu on nostettava 310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä. Päätöksen mukaan kaudella 2026–2030 on viiden vuoden tarkastelujakso ja lisäksi jäsenvaltioilla on maakohtaiset hiilinielutavoitteet vuodelle 2030. 

Lisäksi ympäristöministerit saavuttivat yleisnäkemyksen metsäkatoa koskevasta asetusehdotuksesta. Tavoitteena on ehkäistä metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille ja kehittää niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuvat pääasiassa kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin, mutta säännökset koskevat myös EU:n sisämarkkinoita. Lainsäädäntöehdotusta sovelletaan kuuteen hyödykkeeseen: kahviin, kaakaoon, palmuöljyyn, soijaan, naudanlihaan ja puuhun, ja niistä johdettuihin tuotteisiin. Metsäkadon ja metsien tilan tarkastelun alkamisen ajankohdaksi ehdotetaan vuoden 2022 alkua. Suomessa asetus koskettaa erityisesti puutavaraa ja -tuotteita sekä nautaeläimistä johdettuja tuotteita, maitotuotteet pois lukien.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.