Euroopan komissiolta lain­sää­dän­tö­eh­do­tuk­sia osana luonnonvarojen kestävän käytön toi­men­pi­de­pa­ket­tia

Kasvien lisäysaineistoja koskeva asetusehdotus (COM(2023) 414 final) koskee maatalous- ja puutarhakasvien kylvösiementen, siemenperunan ja taimien tuottamista, markkinointia ja maahantuontia (nk. plant reproductive material, PRM  -lainsäädäntö). Komission ehdottamalla asetuksella muutetaan kasvien lisäysaineiston tuotantoon markkinointiin sovellettavaa lainsäädäntöä korvaamalla nykyiset kymmenen direktiiviä yhdellä asetuksella. Ehdotus ei koske koristekasvien taimia vaan niihin liittyvä direktiivi jää voimaan.

Komissio on säilyttämässä kaksi tärkeää lainsäädännön pääpilaria, jotka liittyvät siementen ja taimiaineiston sertifiointiin sekä lajikkeiden rekisteröintiin. Komissio esittää päivityksiä ja yksinkertaistuksia joihinkin nykyisiin vaatimuksiin ja sääntöihin. Komissio ehdottaa helpotuksia mm. alkuperäiskasvilajikkeiden rekisteröintiin ja markkinointiin ja lisäksi ehdotuksessa on uusia kohtia koskien kasvien geenivarapankkeja, suoraan harrasteviljelijöille tarkoitettua materiaalia ja siementen vaihtoa viljelijöiden kesken. Komissio ehdottaa lisäksi uusille kasvilajikkeille erityisiä kestävyysvaatimuksia ja viljelyarvokokeiden laajentamista myös muihin kuin maatalouskasveihin. Sektoriin ehdotetaan jatkossa sovellettavan EU:n virallista valvontaa koskevaa asetusta.

Lainsäädännön tarkoituksena on taata kasvien lisäysaineiston tuottamiseen käytettävän aineiston korkea laatu, monimuotoisuus sekä EU:n alueella markkinoitavien siementen ja taimien vaatimustenmukaisuus.

Metsänviljelyaineistoa koskeva asetusehdotus (COM(2023) 415 final) koskee metsäpuiden siementen ja taimien tuotantoa ja kauppaa. Nykyisen direktiivin pääperiaatteet ja terminologia ollaan säilyttämässä. Uutena asiana komissio esittää, että jäsenmaiden on tehtävä valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan metsänviljelyaineiston riittävyys laajoissa tuhotilanteissa. Sektoriin ehdotetaan jatkossa sovellettavan EU:n virallista valvontaa koskevaa asetusta.

Lainsäädännön tarkoituksena on taata metsänviljelyaineiston tuottamiseen käytettävän perusaineiston korkea laatu, EU:n alueella markkinoitavien metsäpuiden siementen ja taimien vaatimustenmukaisuus sekä se, että EU:n alueella markkinoitava metsänviljelyaineisto sisältää selkeät ja yhdenmukaisella tavalla ilmoitetut alkuperää ja muita ominaisuuksia koskevat tiedot.

Uusia genominmuokkaustekniikoita (NGT, new genomic techniques) koskeva asetusehdotus koskee tietyillä uusilla tekniikoilla muokattujen kasvien viljelyä sekä niistä valmistettuja elintarvikkeita ja rehuja. Nykyisen geenitekniikkalainsäädännön suurimmat ongelmat liittyvät siihen, ettei se pysty vastaamaan komission poliittisiin innovaatio- ja kestävyystavoitteisiin, eikä se ole tarkoituksenmukainen joillekin uusille genominmuokkaustekniikoille ja niiden tuotteille.

Asetusehdotuksessa esitetään, että NGT-kasvit jaettaisiin kahteen kategoriaan. Ensimmäiseen kuuluisivat NGT-kasvit, jotka voisivat esiintyä myös luonnossa tai jotka voitaisiin tuottaa tavanomaisella jalostuksella. Näitä ei säänneltäisi nykyisen GMO-lainsäädännön mukaan. Kategorian 1 NGT-kasveille tulisi muun muassa ilmoitusmenettely, mutta niistä valmistettuihin elintarvikkeisiin ei vaadittaisi NGT-pakkausmerkintöjä. Sen sijaan kylvösiemenet merkittäisiin, jotta luomu voisi välttää NGT:itä.

Toiseen kategoriaan kuuluisivat NGT-kasvit, joita ei voida tuottaa perinteisin kasvinjalostusmenetelmin. Niihin sovellettaisiin nykyisen GMO-lainsäädännön kaltaisia riskinarviointi- ja lupamenettelyjä, ja tuotteilta edellytettäisiin jäljitettävyyttä ja GMO-merkintää. Muutetun ominaisuuden tarkoitus voitaisiin lisäksi ilmoittaa vapaaehtoisella pakkausmerkinnällä. Kategorian 2 kasveille olisi käytettävissä sääntelykannustimia, jos niiden ominaisuudet voivat edistää kestävyystavoitteiden saavuttamista. Sääntelykannustimia ei olisi tarjolla rikkakasvien torjunta-aineita kestäville (herbisidiresistenteille) NGT-kasveille.

Komissio julkaisi lisäksi osana luonnonvarojen kestävän käytön toimenpidepakettia direktiiviehdotuksen, jotka liittyy maaperän terveyteen. Maaperän hyvää tilaa edistävässä maaperädirektiivissä esitetään maaperän tilan seurantaa jäsenmaissa sekä maaperän kestävän käytön edistämistä muun muassa maa- ja metsätaloudessa.

Lainsäädäntöehdotuksia aletaan käsitellä yksityiskohtaisemmin Euroopan unionin neuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentissa kesällä ja syksyllä 2023.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.