Eu­roop­pa­mi­nis­te­rit käsittelevät EU:n kieliasetusta ja aloittavat lokakuun Eurooppa-neuvoston valmistelun

Kokouksen asialistalla on neuvoston asetus EU:n kieliasetuksen muuttamisesta. Espanjan hallitus esitti 17.8.2023 pyynnön katalaanin, baskin ja galician kielten lisäämisestä EU:n virallisiksi kieliksi. Suomi suhtautuu varauksellisesti Espanjan pyyntöön lisätä sen kolme alueellista kieltä unionin virallisten kielten ja työkielten joukkoon. EU:ssa on tällä hetkellä 24 virallista kieltä. Virallisten kielten määrän lisäämisen taloudelliset ja hallinnolliset seuraukset sekä oikeudelliset edellytykset on analysoitava tarkasti. On myös olemassa riski, että se hidastaisi EU:n päätöksentekoa ja viivästyttäisi unionin säädösten voimaantuloa. Suomi pitää tärkeänä turvata kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus unionissa. On myös tarkasteltava mahdollisuutta edistää alueellisia kieliä puhuvien oikeuksia unionin tasolla myös kevyemmillä tavoilla.

Neuvosto aloittaa 26.–27.10.2023 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut tarkastelemalla Eurooppa-neuvoston esityslistaehdotusta. Lokakuun Eurooppa-neuvoston on tarkoitus keskustella Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan ja EU:n tuesta Ukrainalle, EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 välitarkistuksesta, taloudesta ja kilpailukyvystä sekä muuttoliikkeestä. Lisäksi Eurooppa-neuvoston on määrä käsitellä valmistautumista YK:n ilmastokokoukseen Dubaissa (COP28). Neuvosto ottaa Eurooppa-neuvoston asialistan tiedoksi ja palaa aiheisiin tarkemmin kokouksessaan 24.10.2023. 

”EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta on keskeistä, että sisämarkkinat palaavat normaalitilaan. Pandemian aikana höllensimme valtiontukisääntöjä, mutta nyt on palattava arkeen. Tavaroiden, työn ja palveluiden vapaa liikkuvuus ja kilpailuneutraliteetti ovat Suomelle keskeisiä kysymyksiä. EU:n kilpailukykyä ei edistä se, että me jäsenmaat kilpailemme valtiontukien avulla keskenämme investoinneista. On oleellista, että pelikenttä mahdollisimman nopeasti palautuu normaaliin”, sanoo eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Ministerit keskustelevat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin unionin tilasta pitämän puheen pohjalta komission aiekirjeestä, jossa esitetään tärkeimmät komission vuoden 2024 työohjelman laatimista ohjaavat tekijät. Keskustelu käydään julkisessa istunnossa. 

Kokouksessa jatketaan neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelua tarkastelemalla EU:n yleistä oikeusvaltiotilannetta komission vuoden 2023 oikeusvaltiokertomuksen pohjalta. Lisäksi puheenjohtajavaltio Espanja tiedottaa neuvostoa heinäkuussa 2023 käynnistämänsä neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun arvioinnin etenemisestä. Suomi jatkaa toimintaansa oikeusvaltiokysymyksissä pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Suomi katsoo, että komission vuosittainen oikeusvaltiokertomus ja siihen pohjautuva neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelu ovat oleellisia keinoja lujittaa oikeusvaltioperiaatetta EU:ssa. 

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lähde: valtioneuvoston tiedote.