EU:ssa sopu 2030-il­mas­to­ta­voit­teen jaosta jäsenmaiden kesken – Suomen pääs­tö­vä­hen­nys­vel­voit­teek­si -50 %

Jäsenvaltiokohtaiset päästövähennysvelvoitteet vaihtelevat jatkossa 10 ja 50 prosentin välillä. Prosentuaalinen vähennys määräytyy pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan. Suomen päästövähennystaso on samaa suuruusluokkaa esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa.

”Suomen päästövähennysvelvoite tukee hyvin oman hiilineutraaliutemme tavoittamista vuoteen 2035 mennessä. Tarvittavat toimet on jo kartoitettu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa, joka on nyt eduskunnan käsiteltävänä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

"Sopu taakanjaosta saatiin todella tärkeään aikaan käynnissä olevan Egyptin ilmastokokouksen näkökulmasta. Se on meiltä EU:na vahvistus neuvottelukumppaneillemme, että sen mitä me kansainvälisillä areenoilla lupaamme, viemme myös lainsäädäntöömme”, ministeri Ohisalo jatkaa.

Saavutetun sovun perusteella päästöjä on vähennettävä vuosittain yhä kiristyvällä päästövähennyspolulla. Jäsenmaille asetetaan päästövähennyspolun mukaiset päästökiintiöt jokaiselle vuodelle aina vuoteen 2030 asti. Erilaiset epävarmuudet huomioidaan kiintiöissä, ja kiintiöitä voidaan tarvittaessa muokata alas- tai ylöspäin vuosina 2026–2030.

Kiintiöihin pääsemiseksi jäsenmaat voivat hyödyntää myös erilaisia joustoja. Saavutetun sovun mukaan erilaisia joustomahdollisuuksia rajoitetaan jokin verran aikaisempaan nähden. Ajalliset joustot mahdollistavat ylimääräisten yksiköiden tallettamisen aiemmilta vuosilta tuleville vuosille sekä lainaamisen seuraavalta vuodelta tietyin ehdoin. Päästöyksiköillä voi käydä myös kauppaa jäsenmaiden kesken. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa päästöyksiköitä voidaan hankkia rajoitetusti muilta jäsenmailta päästövähennysvelvoitteen kattamiseksi. Lisäksi päästökauppa- ja maankäyttösektorilta voidaan siirtää yksiköitä käytettäväksi velvoitteen täyttämiseksi tietyin tiukoin rajoituksin.

Neuvotteluissa taakanjakoasetuksesta tärkeimpiä päätettyjä asioita olivat kiristyvien päästövähennyspolkujen määrittely kaikille jäsenmaille ja joustojen käyttömahdollisuuksien laajuus. Euroopan parlamentti ajoi neuvostoa ja komissiota tiukempia päästövähennyspolkuja ja joustomahdollisuuksia. Suomi on osallistunut rakentavasti neuvotteluihin. Suomelle oli tärkeää mahdollistaa joustojen käyttö, jotta päästövähennykset saadaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Taakanjakoasetus on osa 55-valmiuspakettia, jolla EU toimeenpanee tavoitteensa vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 saakka. Ensimmäisestä 55-valmiuspaketin säädösehdotuksesta saatiin sopu lokakuun lopussa, kun EU:ssa päätetiin uusista henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästörajoista. Taakanjakoasetus oli toinen asetus, josta yhteisymmärrys on saatu.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.