Evaluointi: Ih­mi­soi­keus­pe­rus­tai­suus Suomen ke­hi­ty­syh­teis­työs­sä näkyy niin sanoissa kuin teoissakin

Tuoreessa evaluoinnissa tarkastellaan ihmisoikeusperustaisuuden toteutumista Suomen ulkoministeriön rahoittamassa kehitysyhteistyössä.   

Ihmisoikeudet ja ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on vahvasti kirjattu osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa mukaan lukien kehityspolitiikka. Kaikelta rahoitetulta toiminnalta edellytetään vähintäänkin ihmisoikeussensitiivisyyttä, mikä tarkoittaa muun muassa, että toimintaympäristön ihmisoikeustilanne on kartoitettu ja toiminnalla ei aiheuteta haittaa.

Evaluoinnin mukaan Suomi on onnistunut vakiinnuttamaan ihmisoikeudet yhdeksi keskeisimmistä periaatteista kehityspolitiikassaan ja -yhteistyössään. Rahoitettujen hankkeiden suunnitelmat heijastavat hyvin niiden aikomuksia edistää lähestymistapaa toiminnassaan.

Tuloksia on saavutettu erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksien toteutumisessa sekä heidän kyvyssään vaatia vastuunkantajilta tekoja ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Esimerkiksi vammaiset henkilöt kykenevät Suomen tuen ansiosta tms. vahvemmin ja yhtenäisemmin ajamaan oikeuksiaan yhteistyökohteissa. Lähestymistavalla on myös merkittävä rooli siinä, että on siirrytty pois hyväntekeväisyysajattelusta. Se on myös tarjonnut sitovan lakiperusteisen perustan kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön.

Evaluointi suosittelee, että lähestymistapa säilyisi keskeisenä ohjaavana perusperiaatteena. Ihmisoikeuksien tulisi näkyä vielä selkeämmin toiminnan tavoitteissa ja prosesseissa. Ministeriön tulisi tunnistaa paremmin sellaiset yhteistyötahot, jotka eivät vielä yllä ihmisoikeussensitiiviselle tasolle. Toimeenpanoon ja seurantaan tulisi kiinnittää enemmän huomioita sekä varmistaa toiminnan vahvempi tietopohja esimerkiksi ihmisoikeus- ja konfliktianalyyseillä.       

Evaluoinnin tulokset esiteltiin 26.10.2023 avoimessa keskustelutilaisuudessa.  

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) johtaja Peggy Hicks onnitteli Suomea saavutuksista ihmisoikeusperustaisuuden edistäjänä ja kertoi, että julkaistusta raportista hyötyvät laajalti myös muut toimijat.

“Ihmisoikeudet voivat auttaa meitä pelastamaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen. Tiedämme, että kehitysyhteistyö, joka huomioi ihmisoikeudet, on oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää”, hän muistutti.

Vanhempi neuvonantaja Birgitta Weibahr Ruotsin kansainvälisen kehitysyhteistyön keskusvirastosta (Sida) kertoi Ruotsin kokemuksista lähestymistavan toimeenpanosta. Hän kertoi sen vahvistavan paikallista asianomistajuutta ja auttavan ongelmien juurisyiden tunnistamisessa.  

Johtava neuvonantaja Paul Dalton Tanskan ihmisoikeusinstituutista kommentoi tilaisuuden aikana käytyä keskustelua. ”Suomen panosta ihmisoikeusperustaisuuteen ei pidä aliarvioida”, hän totesi. ”Suomen kehittämä malli on hyvin innovatiivinen ja tärkeä lähestymistavan toimeenpanemiseksi. Se myös inspiroi muita kansainvälisiä toimijoita”, hän jatkoi.  

Kansanedustaja Hilkka Kemppi korosti, että eduskunnan ymmärrystä ihmisoikeusperustaisuudesta sekä sitä koskevaa yhteisymmärrystä tulisi vahvistaa. Hän peräänkuulutti, että tulevassa kauppa- ja kehitys-selonteossa tulisi muistaa ihmisoikeusperustaisuus.

Apulaisosastopäällikkö Erik Lundberg ulkoministeriön poliittiselta osastolta muistutti, että ihmisoikeuksille on edelleen tilausta – myös Afrikan nuorten parissa.

”Jatkamme ulkopolitiikan ja kehityspolitiikan johdonmukaisuuden ja yhteyksien vahvistamista. Meidän täytyy parhaamme mukaan varmistaa, että ihmisoikeudet pysyvät näiden keskiössä”, hän sanoi. ”Meillä on myös pitkä yhteistyöhistoria kansalaisjärjestöjen kanssa”, hän lisäsi.

Ihmisoikeusasiantuntija Katja Ilppola Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiöstä (KIOS) korosti järjestöjen roolin tärkeyttä, mutta piti tärkeänä, että myös yksityinen sektori toimisi enemmän ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Evaluointiraportti: Ihmisoikeusperustaisuus Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä.

Lähde: ulkoministeriön tiedote.