Fossiilittoman sähkön tuotannon osuus nousi 94 %:iin vuonna 2023

Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2023 oli 77,9 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh). Kokonaissähköntuotanto nousi 8,8 TWh (13 %) edellisvuodesta. Sähkön kokonaiskulutus laski 2,0 TWh (2 %), ollen 79,7 TWh vuonna 2023. Sähkön kokonaiskulutuksesta 98 % katettiin kotimaisella tuotannolla ja vain 2 % sähkön nettotuonnilla. Sähköä tuotiin Suomeen Norjasta, Ruotsista ja Virosta. Nettotuonti romahti 86 % edellisvuodesta. Nettotuonnilla tarkoitetaan, että tuontimäärästä on vähennetty vienti.

Sähkön tuotannon rakenteissa tapahtui vuoden 2023 aikana kaksi merkittävää muutosta. Polttoaineita polttamalla tuotettu sähkö väheni edelliseen vuoteen verrattuna (22 %) ja sähkön nettotuonti Suomeen oli hyvin vähäistä (2 %). Molemmat muutokset heijastuvat samoista syistä: uuden Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönoton myötä ydinvoiman tuotanto kasvoi edellisvuodesta, tuulivoimaa tuotettiin ennakoidusti enemmän ja vesivoimaakin oli saatavilla edellisvuotta enemmän.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä 40,6 TWh, joka oli 9 % enemmän kuin edellisvuonna. Uusiutuvilla energialähteillä katettiin Suomen sähköntuotannosta yli puolet: 52 %. Uusiutuvasta sähköstä tuotettiin vesivoimalla 37 %, tuulivoimalla 35 % ja melkein koko loppuosa puuperäisillä polttoaineilla.

Vuonna 2023 ydinvoiman tuotantomäärä kasvoi 35 % edellisvuoteen verrattuna. Ydinvoiman tuotanto kattoi 42 % sähkön tuotannosta. Fossiilittomalla sähkön tuotannolla eli uusiutuvilla energialähteillä ja ydinenergialla, katettiin 94 % sähkön tuotannosta vuonna 2023. Fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotettiin sähköstä 6 %.

Vesivoimalla tuotetun sähkön määrä nousi 13 % edellisvuodesta. Vesivoiman osuus sähköntuotannossa vaihtelee vuosittain vesitilanteen mukaan. Vesivoimalla tuotettiin sähköä 15,0 TWh, joka oli sähköntuotannosta 19 %.

Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi 22 % edellisvuodesta ollen 14,1 TWh vuonna 2023. Tuulivoimalla tuotettiin 18 % Suomen sähköstä vuonna 2023. Aurinkovoimalla tuotetun sähkön määrä jatkoi odotetusti kasvuaan edellisvuosista. Vuonna 2023 sen määrä lähes tuplaantui edelliseen vuoteen verrattuna ollen 0,7 TWh. Aurinkosähköä tuotettiin kuitenkin vain pieni osuus sähköntuotannosta (1 %).

Vuonna 2023 fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotettiin sähköä 4,4 TWh. Laskua edellisestä vuodesta oli 40 %. Turpeella tuotetun sähkön määrä laski 47 % edellisvuodesta ollen 1,1 TWh. Kivihiilellä tuotetun sähkön määrä laski 55 % ollen 1,5 TWh. Öljyllä tuotettiin vastaavasti sähköä 0,2 TWh ja sen tuotanto laski 9 % edellisvuoteen verrattuna. Maakaasulla tuotetun sähkön määrä laski 31 % ollen 0,6 TWh.

Kaukolämmön tuotanto kasvoi vuonna 2023 alle prosentin edellisvuoteen verrattuna ollen 38,5 TWh. Sekä vuosi 2022 että 2023 olivat molemmat Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista lämpimämpiä. Vuoden 2023 syksy oli kuitenkin edellisvuotta kylmempi, joka vaikutti kaukolämmön käyttötarpeeseen.

Fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun kaukolämmön määrä laski 21 % edellisvuodesta. Uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun kaukolämmön määrä nousi 7 %. Maakaasulla tuotettiin kaukolämpöä 93 % enemmän kuin edellisvuonna ja turpeella tuotetun kaukolämmön määrä laski 14 % edellisvuodesta. Öljyllä tuotetun kaukolämmön määrä laski 55 %. Vuonna 2022 maakaasun vähäistä määrää korvattiin öljyllä ja vuonna 2023 palattiin takaisin maakaasuun käyttöön. Kivihiilellä tuotetun kaukolämmön määrä laski 45 %.

Valtaosa kaukolämmöstä tuotettiin puupolttoaineilla (47 %). Polttoaineiden polttoon perustuva kaukolämmön tuotanto on vähentynyt ja muiden tuotantomuotojen käyttö lisääntynyt. Vuonna 2023 näillä muilla tuotantomuodoilla tuotettiin 18 % kaukolämmöstä. Näitä muita tuotantomuotoja ovat savukaasupesurilla talteen otetut lämmöt, lämpöpumput ja sähkökattilat. Polttamiseen perustuva kaukolämmöntuotanto laski 1,6 TWh edellisvuodesta. Kivihiilellä tuotettiin 8 % kaukolämmöstä.

Teollisuuslämmön tuotanto oli 44,9 TWh vuonna 2023. Tuotanto laski 5 % edellisvuodesta. Tähän vaikutti metsäteollisuustuotteiden kysynnässä näkynyt merkittävä lasku, joka johtui inflaation, korkojen nousun ja korkeiden varastotasojen aiheuttamasta yleisestä epävarmuudesta. Rakennusala ajautui myös ahdinkoon, joka osaltaan synkensi teollisuuden näkymiä.

Metsäteollisuus on teollisuuslämmön suurimpia käyttäjiä. Metsäteollisuus käyttää tuotannossaan omia polttoaineita, kuten mustalipeää ja muita puupolttoaineita. Kemian-, metsä- ja metalliteollisuudessa osa lämmön käytöstä huomioidaan tilastoinnissa suorana polttoainekäyttönä, eikä se siten sisälly teollisuuslämmön tuotantolukuihin.

Fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun teollisuuslämmön määrä laski 23 % ja uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun teollisuuslämmön määrä laski 2 % edellisvuodesta. Kaiken kaikkiaan 81 % teollisuuslämmön tuotannosta perustui uusiutuviin polttoaineisiin. Teollisuuden tarpeisiin tuotetusta lämmöstä yli puolet tuli mustalipeästä (54 %) ja neljännes (26 %) muista puupolttoaineista.

Sähkön ja lämmön tuotantotilasto kattaa verkkoon kytketyn sähköntuotannon lähes kokonaan. Lisäksi tilastoon sisältyy aurinkosähkön tuotanto ja pien-yhteistuotanto, jotka ovat osittain verkon ulkopuolisia järjestelmiä. Tilasto kattaa vuodesta 2015 lähtien myös pieniä lämpölaitoksia eli kattaa lähes kaiken kaukolämmön tuotannon. Tilasto ei kata kaikkea teollisuuslämpöä eikä ns. lähilämmön tuottajia.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.