Hallituksen esitys hy­vin­voin­tia­luei­den rahoituksen jäl­ki­kä­teis­tar­kis­tuk­ses­ta ja asia­kas­mak­su­muu­tos­ten huomioon ottamisesta

Voimassa olevan lain (laki hyvinvointialueiden rahoituksesta, 617/2021) mukaisesti hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus tehdään koko maan tasolla vertaamalla hyvinvointialueille tarkistettavana vuonna maksettua rahoitusta toteutuneisiin kustannuksiin. Tarkistus tehdään valmistuneiden tilinpäätöstietojen perusteella kahden vuoden viiveellä. Jälkikäteistarkistus tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2025 vuoden 2023 toteutuneiden kustannusten perusteella. Nyt annettavalla hallituksen esityksellä ei siis tehdä muutoksia tähän ensimmäiseen jälkikäteistarkistukseen, vaan hallitusohjelman mukaisesti hyvinvointialueiden rahoitusmalli säilyy ennallaan vuosina 2023–2025.

Nyt eduskunnalle annettavassa esityksessä rahoituksen jälkikäteistarkistukseen ehdotetaan rahoitusmallin kannustavuuden lisäämiseksi hyvinvointialueille omavastuuosuutta, jolta osin toteutuneiden ja laskennallisten kustannusten erotusta ei otettaisi rahoituksessa huomioon. 

Vuonna 2026 vuoden 2024 tietojen perusteella tehtävässä jälkikäteistarkistuksesta otettaisiin rahoituksessa huomioon 95 prosenttia, vuonna 2027 tehtävässä 90 prosenttia, vuonna 2028 tehtävässä 80 prosenttia ja vuodesta 2029 lukien tehtävissä 70 prosenttia.

Jälkikäteistarkistuksen määrä ja siten omavastuun vaikutus hyvinvointialueille riippuu kustannusten kehityksestä. Vuonna 2025 jälkikäteistarkistus on vielä täysimääräinen. Kevään 2024 arvio on 1,46 miljardia euroa, joka jää rahoituksen pohjaan, mikä korjaisi hyvinvointialuetalouden alkuvaiheen rahoitusvajetta koko maan tasolla. Jos vuonna 2024 hyvinvointialueiden alijäämä koko maan tasolla jää vuotta 2023 pienemmäksi, omavastuuosuus lisäisi vuonna 2026 rahoitusta suhteessa täysimääräiseen tarkistukseen. Jos vuoden 2024 alijäämä ylittäisi vuoden 2023 alijäämän, omavastuuosuus vähentäisi rahoitusta. Mikäli alijäämä kasvaisi esimerkiksi 100 miljoonaa euroa, vähennys vuoden 2026 rahoitukseen olisi noin 5 miljoonaa euroa (5 %). 

Esitysluonnoksesta saaduissa lausunnoissa hyvinvointialueet eivät kannattaneet ehdotettua omavastuuosuuden lisäämistä rahoitusmalliin vielä tässä vaiheessa, ennen kuin niiden rahoitus on vakiintunut. 

Jälkikäteistarkistuksen omavastuun ja siihen ehdotetun porrastuksen vaikutuksia on arvioitu esityksessä kahden vaihtoehtoisen kustannuskehityksen perusteella. Lausunnonantajat pitivät arvioitua kustannuskehitystä liian optimistisena, jolloin omavastuun katsottiin leikkaavan rahoitusta. Esityksen täsmällisiä vaikutuksia on tällä hetkellä saatavissa olevien tietojen perusteella mahdotonta arvioida pitkällä aikavälillä. Vaikutuksia hyvinvointialueiden rahoitukseen sekä rahoituksen riittävyyteen myös aluetasolla onkin tarpeen jatkossa seurata toteumatietojen perusteella ja arvioida sääntelyn toimivuutta.

Lisäksi esityksen mukaan yksittäiselle alueelle myönnettyä lisärahoitusta ei otettaisi jälkikäteistarkistuksessa huomioon koko maan tason rahoitusta korottavana eränä. Tämä ehdotus sai enemmän kannatusta lausuntopalautteessa.

Asiakasmaksuihin säädettävät muutokset otettaisiin rahoituksessa etukäteen huomioon niiden voimaantulovuodesta lukien vastaavasti kuin tehtävämuutokset. Tällaisia olisivat asiakasmaksujen tasoa, perusteita tai maksullisuutta koskevat muutokset. Tavanomaisia indeksikorotuksia ei otettaisi huomioon etukäteen. 

Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että asiakasmaksumuutokset otetaan huomioon hyvin-vointialueiden rahoituksen riittävyys turvaten, oli sitten kyse asiakasmaksujen korotuksesta tai alentamisesta tai palvelun säätämisestä maksuttomaksi. Ehdotettu sääntely mahdollistaisi lähtökohtaisesti myös hallituksen sopeuttamistoimena linjaamien terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten vaikutuksen vähentämisen hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Hyvinvointialueet eivät juurikaan kannattaneet ehdotusta lausunnoissaan.  Lausuntopalautteessa korostettiin myös sitä, että maksumuutosten vaikutukset tulee arvioida tarkoin hyvinvointialueiden todellisen maksukertymän mukaan. 

Pelastustoimen riskikertoimen perusteena olevia tietoja koskevaan säännökseen tehtäisiin ainoastaan teknisluonteinen korjaus siihen, minkä vuoden väestörakennetilaston tietoja laskennassa käytetään. Esityksestä on poistettu kaikki muut pelastustoimen riskikertoimen tietopohjaa koskevat muutokset. Muutokset lakiin ja asetukseen on tarkoitus tältä osin valmistella ja toteuttaa vuoden 2025 aikana siten, että ne tulisivat voimaan 1.1.2026. 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta HE 70/2024 vp .

Lisätietoja hankesivulta.

Lähde: tiedote.