Hallituksen esitys: Kuntien laadittava jatkossa il­mas­to­suun­ni­tel­mat

Ilmastolain uudistus tehdään kahdessa vaiheessa. Ilmastolain kokonaisuudistus tuli voimaan heinäkuussa: Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista ja uudistuksen myötä laki laajeni koskemaan maankäyttösektoria. Lakiin lisättiin myös nielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Uutta ilmastolakia täydennetään nyt kuntien ilmastosuunnitelmilla ja ilmastolain muutoksenhaulla. Esityksen tavoitteena on vahvistaa kuntien ilmastotyötä sekä parantaa oikeusturvan toteutumista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon mukaan kuntien ilmastosuunnitelmat kirittävät merkittävästi koko Suomen ilmastotyötä.

”Jo nyt usealla Suomen kunnalla on valtiota kunnianhimoisempi ilmastotavoite, ja uuden lain myötä saamme kaikki kunnat mukaan rakentamaan hiilineutraalia Suomea. Kuntien ei ole välttämätöntä tehdä ilmastosuunnitelmia yksin, ja etenkin pienempien kuntien on fiksua tehdä alueellista yhteistyötä suunnitelman laatimisessa”, kertoo Ohisalo.

Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia.  

Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen varataan noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain.

Kunnan ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa ja suunnitelman hyväksyy valtuusto.

Kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kunnissa tehdään merkittäviä päätöksiä muun muassa maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen. 

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan kunnille suunnattua käytännönläheistä opasta tukemaan ilmastosuunnitelman laadintaa. Oppaan on tarkoitus valmistua keväällä 2023. Oppaan on tarkoitus tukea kuntia lain vähimmäisvaatimukset täyttävän suunnitelman valmistelussa, mutta se antaisi samalla tietoa myös kunnianhimoisemman ilmastosuunnitelman valmistelua varten. 

Hallituksen esityksen mukaan ilmastolakiin lisätään selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Ilmastolaki ei nykyisellään sisällä säännöksiä siitä, miten ilmastolain mukaisiin päätöksiin voi hakea muutosta. Tämä on johtanut epäselvään oikeustilaan siitä, voiko ilmastopolitiikan suunnitelmiin hakea muutosta ja millä tahoilla olisi valitusoikeus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla.

Esityksen mukaan oikeus muutoksenhakuun olisi muun muassa sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Muutoksenhakuun oikeutetut tahot voisivat valittaa ilmastolain mukaisista ilmastopolitiikan suunnitelmia koskevista valtioneuvoston päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2023.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta HE 239/2022 vp.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.