Hallituksen esitys so­vit­te­lu­jär­jes­tel­män kehittämisestä eduskuntaan

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kansantalouden kantokykyyn ja Suomen kilpailukykyyn vaikuttavien tekijöiden huomiointia sovittelutoiminnassa.

”Sovittelutoiminnassa syntyneet ratkaisut heijastuvat työmarkkinoiden toimivuuteen ja palkanmuodostuksen kestävyyteen. Toimiva palkanmuodostus on yksi keskeisistä Suomen kilpailukykyä ja kansantalouden kokonaisetua tukevista osatekijöistä”, työministeri Arto Satonen sanoo.

Ehdotetut lakimuutokset vaikuttaisivat valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaan. Työmarkkinaosapuolten mahdollisuus tehdä sopimuksia keskenään säilyisi muuttumattomana.

Hallitus esittää, että laki tulisi voimaan 1.12.2024.

Sovittelijan olisi kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta. 

Uudistuksella yhdenmukaistettaisiin myös käytänteitä, joita jotain tiettyä sovittelutehtävää varten asetetuilla sovittelulautakunnilla on. 

Sovittelulautakunnan olisi sovintoehdotusta antaessaan otettava huomioon näkökohdat, jotka liittyvät kansantalouden kokonaisetuun sekä palkanmuodostuksen ja työmarkkinoiden toimivuuteen. Valtakunnansovittelija tai hänen määräämänsä sovittelija toimisi sovittelulautakunnan puheenjohtajana.

Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.