Hallituksen esitys TE-palveluiden uudistuksesta toisi palvelut lähelle asiakkaita

TE-palvelujen siirto tuo palvelut lähemmäksi sekä henkilöasiakkaita että työnantajia. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla ja alueilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja, mikä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Uudistuksessa huomioidaan myös alueellinen liikkuvuus. Valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen TE-palveluiden uudistuksesta eduskunnalle 6.10.2022. Lait on tarkoitus vahvistaa keväällä 2023. Kunnille TE-palvelut siirtyisivät 1.1.2025. 

”Työllisyyspalveluita on tarpeen uudistaa pohjoismaiselle tasolle vastaamaan tämän päivän tarpeita niin sisällöllisesti kuin rakenteellisesti. Siksi osana hallituksen työllisyystoimia on valmisteltu TE-palveluiden siirto kuntiin ja alueille lähelle asiakkaita – niin työnhakijoita kuin työnantajia. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on järjestää työllisyyspalvelut niin, että ne tukevat alueiden elinvoimaa, lisäävät työllistymistä ja hyödyntävät kuntaekosysteemin monia mahdollisuuksia: työllisyyspalvelujen lisäksi elinvoimapalveluja ja koulutuspalveluja”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. 

Hallitus esittää, että palvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville yhteistoiminta-alueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Näin turvataan, että TE-palveluiden järjestämiseen on riittävästi resursseja myös jatkossa ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti työnhakijoiden saatavilla kaikkialla Suomessa. Myös kielelliset oikeudet turvataan. 

Yhteistoiminta-alueiden tulee olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita. Lisäksi yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien tulee olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa.

Valtioneuvostolta voi tietyin perustein anoa poikkeuslupaa järjestämisvastuuseen. Perusteita voivat olla esimerkiksi saaristoisuus, pitkät etäisyydet sekä kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen varmistaminen. Kaikkia poikkeuslupia koskisi vaatimus siitä, että kunta tai työllisyysalue on osoittanut riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit työllisyyspalvelujen järjestämiseksi.

Kannustava rahoitusmalli tukee työmarkkinoiden kannalta vaikuttavien palvelujen järjestämiseen siten, että kunnat saavat itselleen taloudellista hyötyä työnhakijan työllistämisestä avoimille työmarkkinoille. Kannustimet toimivat myös kuntien välillä, joten ne edistävät työvoiman alueellista liikkuvuutta. Uudistuksella tavoitellaan 7 000–10 000 lisätyöllistä vuoden 2029 loppuun mennessä.

Käytännössä kuntien vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennetaan. Lisäksi työttömyysturvan ja työttömän palveluun aktivoinnin välinen kytkös poistetaan. Kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaa nykyistä aiemmin ja kasvaa portaittain.

Työttömyysturvan rahoitusvastuun kasvu kompensoidaan kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksellä siten, että siirtymähetkellä muutoksella ei ole vaikutusta yhdenkään kunnan rahoitusasemaan. Kuntakompensaatio määritellään poikkileikkausvuoden perusteella, mutta kompensaatiota korotetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti, jolloin kompensaatio ei vuosien saatossa reaalisesti alene.

Kunnille siirtyvät palvelut muodostavat uuden valtionosuustehtävän, johon osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Peruspalvelujen valtionosuuden lisäys kohdennetaan puoliksi työikäisen väestön ja puoliksi työttömien määrän perusteella sekä kotoutumiskoulutuksen osalta vieraskielisyyskriteerin kautta. Lausuntopalautteen perusteella laajan työttömyyden painoarvoa on nostettu 30 prosentista 50 prosenttiin ja työikäisen väestön painoarvoa alennettu 70 prosentista 50 prosenttiin. 

Kunnille tulisi käyttövelvoite valtion asiakastietojärjestelmään, jotta asiakastietojen kirjauskäytännöt pysyvät yhtenäisinä, asiakastietojen käsittelyyn liittyviä tietoturva- ja -suojariskejä voidaan vähentää, vältetään hankintalainsäädännöstä aiheutuvat haasteet sekä hillitään tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannuksia ja siten muutoksen taloudellisia vaikutuksia.

Uudistuksen onnistuminen edellyttää osaavaa henkilöstöä, joten henkilöstöstä huolehtiminen on avainasemassa. 

”Minulle on ollut alusta asti tärkeätä, että henkilöstöstä huolehditaan osana uudistusta. Osaavat TE-palveluiden ammattilaiset ovat muutoksen onnistumisessa keskeinen voimavara. Siksi hallitus esittää, että TE-hallinnon henkilöstö siirtyy kuntiin liikkeenluovutuksella ns. vanhoina työntekijöinä. Uudistuksella ei tavoitella henkilövähennyksiä,” linjaa ministeri Haatainen. Uudistuksen yhteydessä toteutetaan toimeenpano-ohjelma, jonka tarkoitus on tukea siirtymävaiheen valmistelua ja toteutusta. Sen avulla tuetaan henkilöstöä muutokseen valmistautumisessa ja uudistuksen toimeenpanossa. Muutosohjelma laaditaan ja toteutetaan kuntien ja valtion yhteistyössä. 

Vaikka palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille, valtiolla on viime kädessä vastuu työvoimasta. Valtio vastaa työvoimapalvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta valtakunnan tasolla.

Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi HE 207/2022 vp.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.