Hallitus antoi esityksen laiksi asumisneuvonnan tuesta

Asunnottomuus on ilmiönä muuttunut. Nykyisin asunnottomuusriski liittyy yhä enemmän taloudellisiin ongelmiin, mistä johtuvia asuntojen menetyksiä voidaan ehkäistä asumisneuvonnalla. Asuntojen rakentamisen ja hankinnan ohella kyse on nykyisin yhä enemmän keinoista, joilla varmistetaan asunnon säilyttäminen. Neuvontaa on tuettu vuodesta 2009 alkaen, ja sitä on kehitetty lukuisissa hankkeissa, joissa se on todettu kustannustehokkaaksi keinoksi ehkäistä asunnottomuutta.

Kokemuksia asumisneuvonnan hyödyistä on tähän mennessä kertynyt erityisesti vuokra-asumisesta. Lain avulla kuntia kannustetaan laajentamaan ja kehittämään asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.

- Asunto on arjen kulmakivi, jonka menettäminen aiheuttaa usein moninaisia muita sosiaalisia ongelmia. Asumisneuvonnan toimivuuden näytöt ovat vahvoja: sillä pystytään etenkin ehkäisemään häätöjä, mikä on avainasemassa asunnottomuuden vähentämisessä, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo huomauttaa. - Asunnottomuuden ehkäisy on aivan erityisen tärkeää tässä maailman ajassa, jossa elinkustannukset nousevat. Tarvitsemme samaan aikaan moninaista tukea ja neuvontaa, jotta haavoittuvassa asemassa olevat eivät putoa tilanteessa yhteiskunnan syrjälle, Ohisalo jatkaa.

Laissa säädettäisiin erityisesti asumisneuvontaan myönnettävistä valtionavustuksista, joita neuvontaa tarjoavat kunnat voivat hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Kunnille ja kuntayhtymille myönnettäisiin valtionavustusta, jota jaetaan valtion talousarvion rajoissa enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen kustannuksista. Avustusta voisi käyttää myös ostopalveluun. Avustusten lisäksi ARA tukisi kuntia palvelun suunnittelussa ja seurannassa sekä kokemusten jakamisessa kuntien kesken.

Valtionavustuksiin perustuvan lakiesityksen tavoitteena on jatkossakin tukea paikallisia ratkaisuja, joilla neuvontaa järjestetään. Asumisneuvontaa ovat tarjonneet muun muassa kuntien vuokrataloyhtiöt ja asunto- ja sosiaalipalvelut sekä järjestöt ja yksityiset toimijat. Sosiaalipalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023, minkä vuoksi erityisesti asumisneuvonnan viranomaisyhteistyötä on tarpeellista vahvistaa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023, ja se olisi voimassa määräaikaisesti vuosina 2023−2027. Avustusten vaikuttavuutta ja asumisneuvonnan kehittymistä seurataan kertyvien kokemusten perusteella ja lain toimivuutta arvioidaan loppuvaiheessa.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.