Hallitus ehdottaa ihmiskaupan uhrien asemaa parantavia lakimuutoksia

Muutokset edistäisivät sekä uhrin asemaa että koko yhteiskunnan etua: niillä edistettäisiin ihmiskaupan ilmituloa, uhrien ohjautumista avun piiriin ja siten myös rikosvastuun toteutumista. Samalla muutokset selkeyttäisivät lainsäädäntöä.

Nykytilanteessa oikeus ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkumiseen on vastaanottolaissa pitkälti sidottu rikosprosessiin ja sen etenemiseen. Tästä syystä oikeus auttamistoimiin voi lakata esimerkiksi silloin, kun ihmiskaupparikoksesta ei saada riittävää näyttöä, vaikka henkilö voisikin tosiasiassa olla avun tarpeessa. 

Ihmiskaupan uhrin tunnistamista koskevaa sääntelyä yksinkertaistettaisiin vastaanottolaissa siten, että tunnistamisella tarkoitettaisiin yksinomaan uhrin ottamista ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, jolla on uhrin oikeuksien toteutumisen kannalta keskeisin merkitys. Näin tunnistamista koskeva sääntely olisi selkeämpää ja tunnistamisen oikeusvaikutukset olisivat ennakoitavampia uhrien, viranomaisten ja uhreja avustavien tahojen näkökulmasta. Auttamisjärjestelmään ottamisen edellytyksiä ei muutettaisi, vaan uhrit otettaisiin edelleen järjestelmään matalalla kynnyksellä.

Auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkuminen perustuisi ensisijaisesti uhrin yksilöllisen tilanteen arviointiin eikä rikosprosessissa tehtäviin ratkaisuihin. Uhrilla olisi siis oikeus saada apua rikosprosessin alkamisesta, jatkumisesta ja lopputuloksesta riippumatta sikäli kuin hänen katsotaan olevan auttamistoimien tarpeessa.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtäväksi lisättäisiin kansallisena asiantuntijaviranomaisena toimiminen ihmiskauppailmiöön ja sen vastaiseen työhön liittyvissä asioissa. Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä, ja käytännön auttamistyön lisäksi se tekee jo nykyisellään merkittävää asiantuntijatyötä. Tehtävästä säätäminen mahdollistaisi toiminnan jatkokehittämisen.

Sen lisäksi, että ihmiskaupan uhreja voidaan ottaa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, he saavat apua myös hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Sosiaalihuoltolakia muutettaisiin niin, että muu hyväksikäyttö mainittaisiin sellaisena tuen tarpeen perusteena, jota varten sosiaalipalveluja on järjestettävä. Muu hyväksikäyttö pitäisi sisällään muun muassa ihmiskaupan ja sen lähirikokset. Muutoksella korostettaisiin sitä, että hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää palvelutarpeen mukaisia sosiaalipalveluja myös ihmiskaupan uhreille. Vaikka uhrilla ei olisi kotikuntaa ja siten täyttä oikeutta hyvinvointialueen palveluihin, hänelle olisi kuitenkin järjestettävä kiireelliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Muut kotikunnattomien ihmiskaupan uhrien palvelut järjestetään auttamisjärjestelmän kautta esimerkiksi osana vastaanottopalveluita.

Vastaanottolakia koskevat ehdotukset on valmisteltu sisäministeriössä ja sosiaalihuoltolain muutosta koskeva ehdotus sosiaali- ja terveysministeriössä.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi HE 220/2022 vp.

Lähde: sisäministeriön tiedote.