Hallitus esittää muutoksia merenkulun ympäristönsuojelulakiin
Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen muutoksista merenkulun ympäristönsuojelulakiin ja siihen liittyviin lakeihin 17.10.2024. Esitetyillä muutoksilla toimeenpantaisiin hallitusohjelmaa, EU-sääntelyä ja Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n sääntelyä.
Hallitus esittää hallitusohjelmaan perustuvia kansallisia aluspäästökieltoja. Muutoksilla kiellettäisiin rikkipesureiden pesuvesien ja rikkipesureiden erottelemien jäämien, käsitellyn käymäläjäteveden ja harmaan veden päästöt Suomen aluevesillä. Harmaalla vedellä tarkoitetaan aluksen suihkuista, pesukoneista ja keittiöistä peräisin olevaa vettä.
Rikkipesurien päästökielto tulisi voimaan samaan aikaan kuin ennakoidut vastaavat kiellot Ruotsissa ja Tanskassa. Niin sanotussa avoimessa kierrossa toimivissa laitteissa pesuvedet päästetään veteen ja näiden laitteiden päästöt kielletään 1.7.2025 alkaen. Suljetun kierron laitteissa pesuvedestä erotellaan jäämät. Suljetun kierron pesuvesien ja jäämien päästäminen veteen kielletään 1.1.2029 alkaen. Harmaan veden päästökielto tulisi voimaan vuoden 2030 alusta.
Esitys täydentäisi myös EU:n meriliikenteen uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita koskevaa nk. FuelEU Maritime -asetusta. Hallitus esittää, että Suomi ottaisi käyttöön saaripoikkeuksen, jolloin matkustaja-alusten Ahvenanmaan-reiteillä ja Ahvenanmaan satamissa käyttämä energia ei olisi asetuksen soveltamisalan piirissä. Suomi hyödyntää asetuksen mukaisen saaripoikkeuksen täysimääräisesti, joten vapautus olisi voimassa vuoden 2029 loppuun asti. Samalla säädettäisiin asetuksen edellyttämällä tavalla seuraamuksista ja nimettäisiin toimivaltainen viranomainen.
TEN-T-verkon satamien tulisi tarjota maasähköä EU:n jakeluinfra-asetuksen eli nk. AFIR-asetuksen mukaisesti vuoden 2030 alusta alkaen suurille kontti- ja matkustaja-aluksille. Jakeluinfra-asetus asettaa velvoitteen maasähkön tarjoamisesta jäsenvaltioille ja nyt tämä velvoite osoitettaisiin kansallisesti satamille. Liikenne- ja viestintävirasto valvoisi velvoitteen toteutumista.
IMO-sääntelyn muutoksia saatettaisiin voimaan
Muutoksilla hyväksyttäisiin ja saatettaisiin voimaan aluskierrätystä koskeva Hongkongin yleissopimus. Suomessa sovelletaan jo EU:n aluskierrätysasetusta, joten yleissopimuksen voimaansaattamisen vaikutukset Suomessa ovat vähäiset. Yleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan 26.6.2025 ja tarkoituksena on, että sopimus tulisi Suomen osalta voimaan samaan aikaan.
Lisäksi Suomi sitoutuisi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn MARPOL-yleissopimuksen muutoksiin, jotka koskevat muun muassa alusten hiili-intensiteettiä ja velvoitetta pitää jätepäiväkirjaa. MARPOL-yleissopimuksen hiili-intensiteettivaatimukset ja olemassa olevia aluksia koskevat energiavaatimukset alkavat koskea suomalaisaluksia. Velvoite pitää jätepäiväkirjaa laajenisi koskemaan vähintään 100 bruttotonnin aluksia. Tällä hetkellä velvoite koskee vähintään 400 bruttotonnin aluksia.
Muutoksilla myös hyväksyttäisiin jätteen laskemista mereen koskeva Lontoon pöytäkirjan muutos, jolla kielletään kansainvälisesti viemäriliejun laskeminen mereen. Suomessa tämä on jo kielletty.
Mitä seuraavaksi?
Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).
Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
Lähde: liikenne- ja viestintäministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.