Hallitus esittää useita muutoksia työt­tö­myys­tur­va­la­kiin työllisyyden lisäämiseksi

Työttömyyspäivärahaa voi saada, jos palkansaajan työssäoloehto täyttyy. Nykyään työssäoloehdon täyttyminen mitataan kalenteriviikkoina. Pääsääntö on, että 18 tuntia tai enemmän työtä kalenteriviikon aikana kerryttää työssäoloehtoa. Esityksessä ehdotetaan, että työssäoloehto määräytyisi jatkossa palkkatyöstä saatujen tulojen perusteella. Muutoksen myötä jatkossa työssäoloehto kertyy pääsääntöisesti kalenterikuukauden aikana maksetun palkan perusteella.

Työssäoloehdon pituutta pidennettäisiin nykyisestä niin, että työssäoloehdon täyttymiseen vaadittaisiin jatkossa 12 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehtokuukaudella tarkoitettaisiin pääsääntöisesti sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana maksettu tulo ennen ennakonpidätystä olisi vähintään 930 euroa kuukaudessa. Työssäoloehto voisi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina. Työssäoloehdon ei jatkossakaan tarvitsisi kertyä yhdenjaksoisesta työstä, vaan tarkastelujakso säilyy 28 kuukaudessa. Myös tarkastelujakson pidentäminen hyväksyttävien syiden perusteella säilyisi ennallaan.

Ansiopäivärahaa koskeviin säädöksiin tehtäisiin työssäoloehdon muutoksista aiheutuvat tarvittavat muutokset. Muutoksien johdosta ansiopäiväraha vastaisi jatkossa nykyistä paremmin henkilön tosiasiallista työhön perustuvaa tulotasoa ennen ansiopäivärahan määrän laskentaa.

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysetuuden sovittelusta poistettaisiin suojaosa, joka tarkoittaa sitä osaa tulosta, jota ei huomioida sovitellun työttömyysetuuden määrän laskennassa. Tällä hetkellä suojaosa on yhden kuukauden sovittelujakson ajalta 300 € ja neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson ajalta 279 €. Suojaosan poistamisen jälkeen soviteltu työttömyysetuus laskettaisiin niin, että puolet kaikesta ansaitusta bruttotulosta pienentäisi sitä työttömyysetuutta, jota kokonaan työttömälle maksettaisiin.

Esityksessä palautetaan työttömyysetuuden omavastuupäivät viidestä seitsemään eli jatkossa oikeus työttömyysetuuteen alkaisi seitsemän työttömyyspäivää kestävän omavastuuajan jälkeen. Lisäksi esityksessä palautetaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksettavan lomakorvauksenjaksotus, jolloin työttömyysetuutta ei maksettaisi ajalta, jolle lomakorvaus jaksotetaan. Lomakorvauksen jaksottaminen tarkoittaa palkkatyöstä saadun lomakorvauksen jakamista työn keskimääräisellä päiväpalkalla.

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysetuuden lapsikorotukset poistettaisiin. Korotuksien poistamisesta seuraa muutoksia liikkuvuusavustuksen määrään sekä eräisiin työttömyysetuuksien rahoitusta koskeviin säännöksiin.

Työttömyysetuuden sovittelun suojaosan poistamista ja etuuden lapsikorotusten poistamista koskevat muutokset lisäisivät työttömyysturvan samankaltaisuutta työttömyysetuuden ja muiden toimeentuloa turvaavien etuuksien välillä, koska esimerkiksi sairausvakuutuslain perusteella maksettaviin etuuksiin ei sisälly lapsikorotuksia tai mainittuja suojaosia.

Esityksessä ehdotettujen toimenpiteiden tarkoitus on yksinkertaistaa ja selkeyttää työttömyysturvajärjestelmää, lisätä työllisyyttä parantamalla työllistymiseen liittyviä kannustimia sekä vahvistaa julkista taloutta. Ehdotetut toimenpiteet ovat myös askel kohti hallitusohjelman mukaista yleistukea.

Muutosten arvioidaan lisäävän työllisyyttä yli 20 000 henkilöllä, mikä valtionvarainministeriön arvion mukaan vahvistaisi julkista taloutta noin 550 miljoonalla eurolla. Muutoksilla vaikutettaisiin myös suoraan työttömyysetuusmenoon, joka vahvistaisi julkista taloutta noin 250 miljoonalla eurolla. Yhteensä muutoksilla on mahdollista saavuttaa noin 800 miljoonan euron julkista taloutta vahvistava vaikutus.

Omavastuuajan pidentämistä ja lomakorvauksen jaksottamista koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.1.2024 alkaen. Lapsikorotuksen ja työttömyysetuuden suojaosan sovittelun poistaminen tulisi voimaan 1.4.2024 alkaen. Palkansaajan työssäoloehdon muutokset tulisivat voimaan 2.9.2024 alkaen.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.