”Haluaisin tehdä il­mas­ton­muu­tok­sen torjumisesta hyvää bisnestä”

Tunteeni ovat innostuneita, mutta samalla hieman ristiriitaisia. Ehdin olla ympäristöministeriössä peräti 17 vuotta. Tuntuu melkein kuin avioerolta hypätä noin pitkän virkauran jälkeen aivan uuteen ympäristöön, ja vieläpä yksityiselle puolelle, joka on ihan oma maailmansa. Ministeriössä viihtyminen oli helppoa, sillä siellä oli huikea työyhteisö. Ihmiset olivat paitsi osaavia ja motivoituneita myös todella mukavia. On aika harvinaista, että sunnuntaina odottaa jo maanantaita. Se on merkki siitä, että on oikeassa paikassa. Samalla sai kokea oman työn merkityksellisyyden ja sen, miten se vaikutti yhteiskuntaan.

Ministeriön rakennuspuolella on perinteisesti ollut pitkiä, jopa vuosikymmeniä kestäviä virkauria. Hiljattain pidin puheen yhdelle eläkkeelle jäävälle kollegalle. Viimeiset viisi vuotta olin itse johtajana ja sinä aikana kolmasosa työkavereistani vaihtui.

RTT:lle siirtymisen syy on monen sattuman summa. Olen pitkään haaveillut väitöskirjan tekemisestä, mutta yksinhuoltajana siihen ei ole ollut aikaa. Tilanne kuitenkin muuttui hiljattain, kun kehitysvammainen poikani valmistui kokiksi ja pääsi tekemään ruokaa päivätoimintakeskukseen ja sai tuetun asunnon. Omaishoitajuuden raskas velvollisuus putosi harteiltani, ja nyt kun pieninkin lapsistani on jo kolmannella luokalla, eikä enää tarvitse päivittäistä kyytiä kouluun ja iltapäiväkerhoon, minulle vapautui yhtäkkiä enemmän aikaa. Päätin aktivoitua väitöskirjaharrastukseni parissa.

Ennen joulua Aalto-yliopisto ilmoitti, että minulla on oikeus väitöskirjaan. Tarkoitukseni on valmistua töiden ohessa tekniikan tohtoriksi. Aiheeni on rakennustuotteiden standardisoinnin vaikutus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sisämarkkinoiden toimintaan. Joulun välipäivinä sain työtarjouksen, ja tarjottu työ oli täysin linjassa väitöskirjani aiheen kanssa. Siinä oli siis melkoisen pullea mato koukussa: mahdollisuus verkostojohtaa rakennusalan vihreää siirtymää. Juuri kun rakentamislaki ja siihen liittyvä korjaussarja on saatu voimaan, pääsen valvomaan sen käytännön toteuttamista. Se on niin kutkuttava mahdollisuus, etten voinut sanoa ei.

Lapsena opettelin tavaamaan ja lukemaan arkkitehti-isäni minulle antamista suomalaista hyvää rakentamistapaa esittelevistä RT-korteista. Lasten kuvakirjat tuntuivat auttamattoman tylsiltä. Nykyään kortit löytyvät netistä, mutta minun lapsuudessani ne olivat vielä fyysisiä. Olin niistä innoissani. Isälläni oli oma arkkitehtitoimisto. Joskus kunnan tilaamien kaavojen kanssa tuli kiire, joten me lapset väritimme kaavoja tusseilla pientä taskurahaa vastaan. Ja kun äiti oli asioilla, olimme isän mukana rakennustyömailla työmaakatselmuksissa.

Oikeustieteellisessä halusin erikoistua ympäristöoikeuteen, koska se oli mielenkiintoista. Uskoin sen myös olevan tulevaisuuden ala. Ympäristöoikeuden graduryhmät olivat pieniä ja alkoivat harvoin, joten ajattelin, että minulle riittäisi aina töitä. Eräissä bileissä kuulin opiskelijakaveriltani, että yksi meistä oli päässyt eduskuntaan avustajaksi. Se tuntui mielenkiintoiselta. Lapsuudenkaverini äiti oli kansanedustaja ja kuului ympäristövaliokuntaan, joten soitin hänelle. Pääsin avustajaksi, ja olin töissä juuri silloin, kun MRL:ää työstettiin 1990-luvun lopulla. Silloin mietin, voisiko minusta joskus tulla hallitusneuvos.

Valmistuin 1999 ja auskultoin Lahden käräjäoikeudessa. Pian sen jälkeen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus haki juristia. Kokeneita hakijoita oli paljon, mutta minulla oli Suomen ensimmäinen gradu kaavavalituksista ja uudesta laista. Graduun olin saanut materiaalia suoraan eduskunnasta. Sain paikan ja työskentelin siellä seitsemän vuotta. Vuonna 2008 aloitin ympäristöministeriössä hallitussihteerinä, ja etenin lainsäädäntöneuvokseksi, hallitusneuvokseksi ja lopulta yksikön johtajaksi.

Vastuullisuusjohtajan tehtävä tuo mukanaan suuria muutoksia arkeen. Se on erilaista verrattuna ympäristöministeriön työhön, jossa keskityimme lainsäädäntöön. Olen johtanut isoa yksikköä, enimmillään jopa 30 henkeä, mikä on ollut oma haasteensa. RTT:ssä esihenkilötyö on kuitenkin aivan toisenlaista, sillä tiimi on paljon pienempi. Se mahdollistaa paremmin henkilökohtaisen tuen ja esihenkilöpalvelujen antamisen.

Suurin muutos on kuitenkin se, että hyppään nyt lobbarin rooliin. En ole enää puheenjohtaja eri lainsäädäntöhankkeissa, vaan olen nyt pöydän toisella puolella vaikuttamassa asioihin. Tällä hetkellä rakennusteollisuuden tilanne on ollut sodan ja korkojen takia heikko jo pitkään, enkä osaa sanoa, kuinka nopeasti asiat muuttuvat. Mutta se tiedetään, että ne tulevat muuttumaan.

Puolet maailman materiaaleista käytetään rakentamiseen. Rakentaminen vie 40 % energiasta ja kolmasosa kasvihuonepäästöistä syntyy rakennussektorilla. Tämän takia myös rakentamisen alalla on otettava ilmastonmuutos huomioon. Meidän on mietittävä, miten vihreä siirtymä saadaan aikaan niin, että Suomessa on kannattavaa tehdä ja kierrättää rakennustuotteita. Samaan aikaan olisi myös kehitettävä innovaatioita, joita voisimme viedä maailmalle. Tehtävä ei tule olemaan helppo, mutta haluaisin tehdä vihreästä siirtymästä ja ilmastonmuutoksen torjunnasta hyvää bisnestä.

Suomessa pullonkaula on se, että asuntojen rakentaminen on nyt vähentynyt. Vastuullisuusjohtajana en voi suhdanteisiin vaikuttaa, mutta vastuullisuus on paljon muutakin. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten eri tahot ymmärtävät vastuullisuusraportoinnin ja miten turvallisuus tai häirintä otetaan huomioon. Uudessa tehtävässä toimintaperiaatteiden jalkauttamista ja EU-vaikuttamista tulee varmasti riittämään.

Syntymävuosi: 1973
Perhe: kolme lasta
Tutkinnot ja arvonimet: oikeustieteen maisteri, varatuomari
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto 1999
Lempioikeudenala: ympäristöoikeus
Guru: jo eläkkeellä olevat hallitusneuvokset Helena Korhonen, Auvo Haapanala ja Klaus Frösen
Jos ei olisi juristi, olisi: oopperalaulaja tai lukion historian opettaja
Motto: Unelmat on tehty toteutettavaksi.

Suosittelen
Kirja: Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen
Elokuva: Gladiator
Laulu: Georges Bizet: Zurgan ja Nadirin duetto oopperasta Helmenkalastajat
Laji: klassinen baletti
Kuvataiteen teos: Pekka Halosen talvimaisemat