Harmaan talouden torjuntaohjelma tukee reiluja työmarkkinoita ja parantaa viranomaisten toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia – useita toimenpiteitä jo käytössä

Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat vakavia ilmiöitä myös Suomessa. Lakisääteisten maksujen ja verojen laiminlyöntien lisäksi ne aiheuttavat haittaa yrityksille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle.

Valtioneuvosto vahvisti harmaan talouden torjunnan strategian sekä sen toimenpideohjelman alkuvuonna 2020. Torjuntaohjelma sisältää yli 60 lainsäädäntöhanketta, selvitystä, toimintamallia ja muuta toimenpidettä. Ohjelman 20 miljoonan euron rahoituksella on kehitetty viranomaistoimintaa ja -valvontaa, tuettu viranomaisten tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, teetetty selvityksiä kehittämistyön tueksi ja laadittu väärinkäytöksiin puuttuvaa lainsäädäntöä. Toimenpideohjelman etenemistä seuraa työministeri Tuula Haataisen johtama harmaan talouden ohjausryhmä.

”Harmaan talouden torjuntaohjelma on edennyt erittäin hyvin ja useita toimia on saatu jo käytäntöön. Tavoitteena on turvata reilut työmarkkinat kaikille ja edistää terveitä kilpailumahdollisuuksia yritysten välillä”, ministeri Haatainen sanoo. Torjuntaohjelman etenemisestä pidettiin seminaari Säätytalolla 8.3.2023 ministeri Haataisen johdolla.

Yksi keskeisimmistä harmaata taloutta torjuvista uudistuksista on veronumeron käyttöönotto telakoilla heinäkuussa 2021. Myös rakennusalalla käytössä oleva veronumero on toimiva keino ehkäistä harmaata taloutta. Lisäksi strategian ja toimenpideohjelman kautta on toteutettu muun muassa jätelain, palkkaturvalain, kirjanpitolain sekä tulorekisterilain muutoksia, jotka edistävät viranomaisten tiedonsaantia, tietojenvaihtoa ja tiedonkäyttöä harmaan talouden torjunnassa. 

Toimenpideohjelman puitteissa on kartoitettu laajasti työvoiman hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, alipalkkausta ja pimeän työn ilmiöitä. Selvitykset korostavat, että näiden ilmiöiden ehkäisemiseksi tarvitaan muun muassa kustannustehokkaat ja yhteistyötä tukevat toimintamallit sekä riittäviä työkaluja viranomaisille. Toimenpideohjelman puitteissa on muun muassa selkiytetty viranomaisten yhteistyötä ihmiskaupparikosten tutkinnassa. Tavoitteena on tehdä ihmiskaupparikosten paljastamisesta ja tutkimisesta yhä tehokkaampaa. 

”Tällä hallituskaudelle on tehty paljon toimia työvoiman hyväksikäytön ja pimeän työn torjumiseksi. Työvoiman hyväksikäytön kasvu on kuitenkin yhä painavampi ongelma sekä Euroopan että Suomen työmarkkinoilla. Viranomaisten tiedonvaihto ja yhteistyö sekä kansallisella että EU-tasolla vaativat jatkossakin panostuksia”, ministeri Haatainen sanoo.

Torjuntaohjelmaa toteutetaan laajassa viranomaisyhteistyössä poliisin ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Moniviranomaisyhteistyön kehittämisen tavoitteena on tehdä valvonnasta yhä tehokkaampaa. Viranomaisia ja lainsäädännön kehittämistä tukevat Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön palvelut.

Useat lakimuutokset ja uudet toimintamallit helpottavat tiedonjakoa viranomaisten välillä. Muun muassa ulosottoja, konkursseja ja liiketoimintakieltoja koskevien tietojen hyödyntämistä on laajennettu niin, että niitä voidaan käyttää muun muassa yritysten luotettavuuden arvioinnissa ja elinkeinolupia myönnettäessä. 

”Toimenpideohjelman parannukset luovat vankan pohjan harmaan talouden ja talousrikollisuuden estämiseksi ja tutkimiseksi myös tulevaisuudessa. Tarvitsemme jatkossakin harmaan talouden ohjelmaa sekä riittäviä resursseja toimenpiteiden toteuttamiseen. Erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden reilua kohtelua tulee tukea sekä lainsäädännöllä että monilla muilla keinoilla”, ministeri Haatainen valottaa. 

Torjuntaohjelma jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Lisätietoa sen etenemisestä löytyy Harmaa talous ja talousrikollisuus -tilannekuvasivustolta.

Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.