Helmi-ohjelman heikentyneiden eli­nym­pä­ris­tö­jen kunnostustyöt hyvässä vauhdissa

Soiden ennallistaminen ja soiden vapaaehtoien suojelu ovat edenneet hyvin edellisvuosien tapaan. Tänä vuonna soita on ennallistettu jo yli 1300 hehtaaria ja suojeltu yli 2400 hehtaaria. Myös arvokkaiden lintuvesien kunnostukset ovat edenneet suotuisasti ja kunnostustoimet ovat valmistuneet tänä vuonna jo 20 kohteella.

Yhteensä kolmen ja puolen vuoden aikana soita on ennallistettu yli 16 000 hehtaaria, lintuvesiä on kunnostettu 44 kappaletta, vieraspetoja on poistettu 72 lintuvesikohteelta ja uusia perinnebiotooppikohteita on saatu hoitoon yli 2 500 hehtaaria. Toimenpiteitä on tehty myös monen pienialaisen luonnonympäristön tilan parantamiseksi, esimerkiksi suojelualueilla puroja on ennallistettu 70 kilometriä.

Ohjelman kunnostustoimien toteutusta voi nähdä esimerkiksi Bastuskärssjönissä Maalahden sisäsaaristossa, jossa on kunnostettu kluuviflada. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tilasi alueelle kunnostussuunnitelman ja kunnostuksen toteutuksen Helmi-ohjelman rahoituksella. Kohteella tehtiin koekalastukset kesinä 2022 ja 2023, sekä linnustokartoitus kesällä 2022. Kohde on kokonaisvesipinta-alaltaan 8,5 hehtaarin alue, jossa kluuvin ja kluuvifladan yhdistää umpeen kasvava puro.

Kunnostuksen tavoitteita olivat puron palauttaminen luonnontilaiseksi sekä kevätkutuisten kalojen vaellus- ja kutumahdollisuuksien parantaminen. Kunnostustoimenpiteinä kivettiin ruopattu puro luonnonmukaisemmaksi, sekä niitettiin vesikasveja kluuvin suulta ja purosta sekä niittokoneella että käsin. Puron kiveämistä tehtiin jäiden aikaan kevättalvella 2023 ja kivet ja sora kuljetettiin saareen jäitä pitkin. Vesikasvien niittäminen niittokoneella, sekä käsin tehdään arviolta syys-lokakuussa 2023. Niittoa ja koekalastusta jatketaan kesinä 2024 ja 2025.

Orimattilassa valmistui tänä vuonna lähes 12 hehtaarin laajuinen Luhtikylän kosteikko Porvoonjoen varrelle. Se sai rahoitusta Helmi-ohjelmaan kuuluvasta SOTKA-hankkeesta. Rakennustyöt kestivät vajaan vuoden.

Kosteikolle tehtiin yli kilometrin pituiset, loivat patopenkereet, joihin kylvettiin kasvillisuutta sitomaan maata. Veden pinnan säätelyä varten asennettiin säätökaivo, ja penkereen molempiin päihin rakennettiin kivetyt ylivirtausuomat, joista Porvoonjoen vesi pääsee tulvimaan kosteikolle tai ylivirtaama pois kosteikolta. Vesilintuja varten kosteikolle muotoiltiin pesimäsaarekkeita. Paikallinen metsästysseura huolehtii kosteikon ylläpidosta kuten vedensäätelystä ja pienpetopyynnistä.

Soiden ennallistaminen ojia tukkimalla sekä poistamalla puustoa on yksi Helmi-ohjelmassa tehokkaimmin edistyneitä toimenpiteitä. Soiden ojittaminen on ollut yksi eniten Suomen luontoa sotien jälkeen muuttaneista toimenpiteistä.

Akaalla sijaitsevat Kirveslammen korvet ovat kuusivaltaista vanhaa metsää, missä kasvaa järeitä haapoja. Alueella on myös ojitettuja pienialaisia korpia, joista osa on nyt ennallistettu osana Helmi-ohjelmaa. Ensin metsuri kaatoi osan ojalinjojen puustosta, jotta kaivinkone mahtuisi työskentelemään, minkä jälkeen täytettiin kaivinkoneella ojat penkkamailla, ja ojiin tehtiin ns. pintavallit noin 30 metrin välein. Yksi korpikuvio padottiin henkilötyönä tehtävillä vesivaneripadoilla, koska kaivinkoneella ei haluttu kulkea arvokkaan luonnonmetsäalueen läpi. Kohteella edistettiin myös haapojen kasvua kaatamalla niiden ympäriltä tiheää nuorta kuusikkoa.

Soita on ennallistettu myös kansallispuistoissa. Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitseva Vääräjärvi ja Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa sijaitseva Kruununneva on ojitettu menneinä vuosikymmeninä, minkä seurauksena alueilla kasvoi vettä reilusti haihduttava puusto. Ennallistaminen aloitettiin tekemällä harvennus- ja ojalinjahakkuita talvella, ja ojien tukkimiseen liittyvät konetyöt toteutettiin loppukesästä 2023. Ennallistettua suopinta-alaa kertyi Vääräjärveltä noin 62 hehtaaria ja Kruununnevalta noin 57 hehtaaria. Ennallistamistoimet sisälsivät ojien täyttöä, patoamista ja veden ohjaamista vanhaan purouomaan.

Yksityismailla soita on suojeltu vapaaehtoisesti noin 33 % ja suojeltuja soita on ennallistettu noin 37 % koko Helmi-ohjelman vuoteen 2030 ulottuvista kokonaistavoitteista.

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.