Helminen: Ajankohtaista kan­sain­vä­li­ses­sä verotuksessa

Kirjanpitolain muutos ulkomaisten yritysten kirjanpitovelvollisuuden laajentamisesta
Tasavallan presidentti on 11.3.2022 vahvistanut lain kirjanpitolain 1 luvun muuttamisesta (167/2022). Kirjanpitovelvollisuus ulottuu verotukselliset ja viranomaisten muut tiedonsaantitarpeet täyttävällä tavalla yhtäältä ulkomaisen oikeushenkilön Suomessa harjoittamaan liike- ja ammattitoimintaan sekä toisaalta toiminnan tosiasialliseen johtamiseen Suomesta, vaikkei ulkomainen yritys harjoittaisi täällä liike‐ tai ammattitoimintaa. Verohallinto voi kirjanpitoaineiston perusteella arvioida ulkomaisten yhtiöiden kiinteän toimipaikan tai tosiasiallisen johtopaikan syntymistä Suomeen.

Mansaaret

Tasavallan presidentti on 1.4.2022 vahvistanut lain (220/2022) eräiden tuloverotusta koskevien Mansaaren kanssa tehtyjen sopimusten muuttamista koskevista pöytäkirjoista. Luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä ja laivoja tai ilma‐aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Suomen tasavallan ja Mansaaren välillä tehtyjen sopimusten (SopS 74/2008) muuttamisesta Helsingissä 8.9.2020 ja Douglasissa 25. .2020 tehtyjen pöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Pöytäkirjoilla muutettiin sopimusten johdantoa ja keskinäistä sopimusmenettelyä koskevia määräyksiä ja lisätään sopimuksiin sopimusten väärinkäytön estämistä koskeva määräys. Voimaantulosta säädetään vielä valtioneuvoston asetuksella.

Guernsey

Tasavallan presidentti on 1.4.2022 vahvistanut lain (219/2022) eräiden tuloverotusta koskevien Guernseyn kanssa tehtyjen sopimusten muuttamista koskevista pöytäkirjoista tietojen vaihtamisesta veroasioissa, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, laivoja tai ilma‐aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisemisen yhteydessä Suomen tasavallan ja Guernseyn alueen välillä tehtyjen sopimusten (SopS 21 ja 84/2009) muuttamisesta Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2020 ja Guernseyssä 24 päivänä huhtikuuta 2020 tehtyjen pöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Pöytäkirjoilla muutettiin sopimusten johdantoa ja keskinäistä sopimusmenettelyä koskevia määräyksiä ja lisättiin sopimuksiin sopimusten väärinkäytön estämistä koskeva määräys. Voimaantulosta säädetään vielä valtioneuvoston asetuksella.

Keskusverolautakunta

KVL 3/2022 Ulkomaantyötulon verovapaus ja suomalainen ilma-alus

Hakija työskenteli B Oy:n palveluksessa vakituisessa työsuhteessa. B Oy oli rekisteröinyt Espanjaan sivuliikkeen lentokoulutuksen antamista varten, ja sille oli syntynyt tuloverotuksen kiinteä toimipaikka Espanjaan. B Oy oli siirtänyt Espanjaan Suomen ilma‐alusrekisteriin rekisteröityjä ilma‐aluksia koulutuksen järjestämistä varten. Hakijan oli tarkoitus työskennellä Espanjassa yhdeksän kuukauden komennuksen ajan lennonopettajan tehtävissä. Hakijan palkka maksettiin komennuksen aikana Suomesta, ja hänen palkkakulunsa kohdistettiin B Oy:n Espanjan sivuliikkeen kuluiksi. Hakijan suomalaisessa ilmaaluksessa annettavaan opetukseen liittyvät työt käsittivät enimmillään noin 30–40 prosenttia hakijan koko työajasta. Asiassa oli ratkaistavana, että voitiinko tuloverolain 77 §:ssä säädettyä niin sanottua kuuden kuukauden sääntöä soveltaa hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa hakijan Espanjassa lennonopettajana tekemään työhön siltä osin kuin työ tehtiin suomalaisessa ilma‐aluksessa. Keskusverolautakunta totesi, että tuloverolain 77 §:ssä säädetyn kuuden kuukauden säännön soveltamisalaa oli rajoitettu siltä osin kuin työ tehdään suomalaisessa vesi‐ tai ilma‐aluksessa, eikä säännöksen sanamuodon mukaan kyseisen rajoituksen soveltuminen edellytä, että kyse olisi kansainvälisessä liikenteessä käytettävästä vesi‐ tai ilma‐aluksesta. Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa tuloverolain 77 §:n mukaista kuuden kuukauden sääntöä ei voitu soveltaa hakijan Espanjassa lennonopettajana tekemään työhön siltä osin kuin työ tehtiin suomalaisessa ilma‐aluksessa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2022 ja 2023.

EU‐tuomioistuin

C-342/20 A SCPI Yhtiömuotoisen ja sopimusperusteisen sijoitusrahaston rinnasteisuus

SEUT 63 ja SEUT 65 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa varaamalla vuokratulojen ja kiinteistöjen luovutuksesta tai kiinteistöjä omistavien yhtiöiden osakkeiden luovutuksesta saatujen voittojen verovapaus ainoastaan sopimusperusteisille sijoitusrahastoille suljetaan tämän verovapauden ulkopuolelle yhtiömuotoinen ulkomainen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, kun tämä sijoittautumisjäsenvaltiossaan veron läpivirtausjärjestelmään kuuluva rahasto ei ole tuloverovelvollinen viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa.

C-545/19 AllianzGI Fonds Ulkomaille maksetun osingon lähdeverotus

SEUT 63 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka nojalla kotimaisen yhtiön ulkomaiselle yhteissijoitusyritykselle jakamista osingoista peritään lähdevero, kun taas kotimaiselle yhteissijoitusyritykselle jaetut osingot on vapautettu tällaisesta lähdeverosta.

C-257/20 Viva Telecom Bulgaria

Korko‐rojaltidirektiivi ja Emo‐tytäryhtiödirektiivi eivät estä kansallista sääntöä, jossa säädetään lähdeverona kannettavasta verosta, jota peritään kotimaisen tytäryhtiön ulkomaiselta emoyhtiöltään saaman korottoman lainan fiktiivisistä koroista, jotka tytäryhtiö olisi markkinaolosuhteissa joutunut maksamaan emoyhtiölleen. SEUT 63 artiklaa on suhteellisuusperiaatteen valossa tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään lähdeverona kannettavasta verosta, jota peritään kotimaisen tytäryhtiön ulkomaiselta emoyhtiöltään saaman korottoman lainan fiktiivisistä koroista, jotka tytäryhtiö olisi markkinaolosuhteissa joutunut maksamaan emoyhtiölleen. Estettä ei ole kun tätä lähdeveroa sovelletaan kyseisten korkojen bruttomäärään, josta ei voida vähentää kyseiseen lainaan liittyviä kuluja tässä vaiheessa vaan lähdeveron uudelleen laskeminen ja mahdollinen palauttaminen edellyttää tätä koskevan hakemuksen tekemistä myöhemmin, kunhan yhtäältä kyseisessä säännöstössä tätä varten säädetyn menettelyn kesto ei ole kohtuuton ja toisaalta palautettaville rahamäärille on suoritettava korkoa.

Marjaana Helminen päivittää Kansainvälinen verotus-, Finnish International Taxation- ja EU-vero-oikeus -teoksia. Teokset on juuri päivitetty.