Helminen: Ajankohtaista kan­sain­vä­li­ses­sä verotuksessa

Hallitus on 8.9.2022 antanut esityksen (HE 125/2022) eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi ja veron kiertämisen ja välttämisen estämiseksi Albanian tasavallan ministerineuvoston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee voimaan.

Hallitus on 8.9.2022 antanut esityksen (HE 124/2022) eduskunnalle laiksi Alankomaiden kuningaskunnan kanssa Alankomaiden Antillien osalta automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta.

Esitys liittyy siihen, että Alankomaat on irtisanonut sopimuksen. Alankomaiden Antillit on lakannut olemasta vuonna 2010. Sopimusta on sovellettu aiemmin Antilleihin kuuluneiden alueiden eli Curaçaon, Sint Maartenin, Bonairen, Saban ja Sint Eustatiuksen osalta. Sopimuspuolet soveltavat jatkossa keskinäisessä verotietojen vaihtamisessa OECD:n kehittämää kansainvälistä finanssitilitietojen automaattista tietojenvaihtoa koskevaa standardia (Common Reporting Standard, CRS).

Esityksessä ehdotetun lain Alankomaiden kuningaskunnan kanssa Alankomaiden Antillien osalta automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan kuin sopimuksen voimassaolo vuoden 2023 alussa päättyy. 

C-572/20 ACC Silicones Ltd Osingon lähdeveron palautuksen ehdot ja pääomien vapaa liikkuminen

Pääomien vapaa liikkuminen estää säännöt, joissa edellytykseksi sellaisista osingoista maksetun pääomatuloveron palauttamiselle, jotka perustuvat Emo-tytäryhtiödirektiivin kynnysarvot alittaviin osakeomistuksiin ja jotka on maksettu toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle yhtiölle, asetetaan näytön esittäminen siitä, ettei kyseistä veroa voida hyvittää mainitulle yhtiölle tai sen suorille tai välillisille osakkaille tai hyvitystä siirtää mainitun yhtiön tai sen suorien tai välillisten osakkaiden hyväksi ja ettei mainittu yhtiö voi vähentää sitä liiketoiminnan kuluna tai tulonhankkimismenona. Sääntö on pääomien vapaan liikkumisen vastainen, jos tällaisesta edellytyksestä ei ole säädetty siltä osin kuin on kyse samanlaisia tuloja saavan maassa asuvan yhtiön maksaman pääomatuloveron palauttamisesta.

KHO 2022/H2459 (96) Korkovähennysrajoitus

A Oy:llä oli konsernin sisäistä pitkäaikaista velkaa noin 19,5 miljoonaa euroa. A Oy:lle kertyi korkomenoja ja -tuloja verovuosittain siten, että nettokorkomenojen vuotuinen määrä saattoi olla yli tai alle 500 000 euroa. A Oy:llä oli ja sille kertyi mahdollisesti myös tulevina verovuosina vähennyskelvottomia nettokorkomenoja.

Asiassa oli ratkaistavana, olivatko A Oy:n verovuoden nettokorkomenot ja edellisten verovuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot vähennyskelpoisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa säädetyn prosenttiperusteisen korkovähennysrajoituksen mukaisesti, jos A Oy:n verovuoden nettokorkomenojen määrä oli verovuonna enintään 500 000 euroa mutta yhtiön verovuoden nettokorkomenojen ja aiemmilta verovuosilta kertyneiden vähennyskelvottomien nettokorkomenojen yhteismäärä oli suurempi kuin 500 000 euroa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 8 momentin perusteella vähennyskelvottomia nettokorkomenoja voidaan vähentää seuraavien vuosien tuloista kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen määrään saakka. Seuraavan vuoden vähennyskelpoisten korkomenojen määrällä tarkoitetaan sitä määrää, jonka verovelvollinen voi kyseessä olevana verovuotena vähentää saman pykälän 3 ja 4 momentissa säädettyjen verovuoden nettokorkomenojen perusteella määräytyvien rajoitusten mukaisesti. Siten kulloinkin esillä olevalta verovuodelta kertyneiden nettokorkomenojen määrän perusteella määritetään, sovelletaanko esillä olevan verovuoden ja aiemmilta verovuosilta siirtyneiden vähennyskelvottomien nettokorkomenojen yhteismäärän vähentämiseen euromääräistä vähennysoikeuden rajoitusta vai prosenttiperusteista rajoitusta. Tämän vuoksi A Oy:n verovuoden nettokorkomenot ja edellisten verovuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot eivät olleet vähennyskelpoisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa säädetyn prosenttiperusteisen korkovähennysrajoituksen mukaisesti, jos A Oy:n nettokorkomenot olivat verovuonna enintään 500 000 euroa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2020 ja 2021. Äänestys 4–1.

KHO 2022/H2568 (104) Perintöverotus ja ulkomaisen veron hyvitys

B oli kuollut vuonna 2016. B:n A:lle ja muille perinnönsaajille jättämään perintöön oli kuulunut muun muassa kaksi Kanadassa sijaitsevaa kiinteistöä. Kanadan verolainsäädännön mukaan B:n omistamat kiinteistöt oli katsottu hänen kuolemansa perusteella luovutetuiksi, minkä vuoksi B:n kuolinpesän oli maksettava Kanadan valtiolle tuloveroa (Income Tax). Kanadassa veronalaista tuloa oli puolet kiinteistöistä kertyneiksi katsottujen luovutusvoittojen yhteismäärästä. B:n kuolinpesä oli maksanut tuloveron vuonna 2017. Suomessa B:n jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa sanotut kiinteistöt luettiin perinnönjättäjän varoihin.

Asiassa oli ratkaistava, oliko Kanadan valtiolle perinnönjättäjän kuoleman perusteella kertyneeksi katsotuista luovutusvoitoista kuolinpesän suorittama tulovero (Income Tax) PerVL 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu vieraalle valtiolle suoritettu vero, jota voitiin hyvittää Suomessa A:lle maksuun pantavasta perintöverosta.

Suomessa A:lle määrätty PerVL 9.1 §:n mukaisesti esillä olevien kiinteistöjen käypiin arvoihin eli todennäköisiin luovutushintoihin, ja Kanadan valtion tuloveron perusteena oli kiinteistöistä kertyneeksi katsottu yhteenlaskettu luovutusvoitto. Siten osa Suomen perintöverosta kohdistui samaan osaan Kanadassa sijaitsevien kiinteistöjen arvosta, joka oli ollut Kanadassa tuloverotuksen kohteena.

B:n kuolinpesän Kanadan valtiolle maksama vero oli Suomen ja Kanadan välillä solmitussa tuloverosopimuksessa tarkoitettu kanadalainen vero, jonka Kanada oli verosopimuksen nojalla oikeutettu määräämään. Suomessa ei maksuunpantu sellaista tuloveroa, josta Kanadan tulovero olisi voitu hyvittää. Verosopimuksesta ja sen esitöistä kävi kuitenkin ilmi Kanadan ja Suomen tarkoitus välttää kaksinkertaista verotusta.

PerVL 4.2 §:n tarkoituksena oli laajentaa verotuksen alueellista soveltamisalaa ja vastaavasti turvata riittävät säännökset kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Säännöksen sanamuodon perusteella ulkomaisen veron hyvittämisen edellytyksenä oli, että kysymys oli vieraalle valtiolle suoritetusta verosta ja että tämä vero perustui samaan perintöön kuin Suomessa suoritettava perintövero. Nämä edellytykset täyttyivät asiassa. Sanotusta säännöksestä ja lain esitöistä ei sen sijaan ilmennyt, että vieraalle valtiolle suoritetun veron olisi oltava nimenomaisesti perintöveroa tai ettei samasta perinnöstä vieraalle valtiolle suoritettu vero olisi Suomessa perintöverosta hyvitettävissä, jos vieraassa valtiossa verovelvollisena oli pidetty perinnönsaajien sijasta perinnönjättäjän kuolinpesää.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että B:n kuolinpesän Kanadan valtiolle maksamaa tuloveroa voitiin hyvittää perintöverosta, joka Suomessa oli määrätty A:lle B:n jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa.

KVL 24/2022 Verosopimuksen osinkoartikla ja osakeomistuksen tarkoitus

Hakemusasiakirjojen mukaan hakija oli ranskalainen kansainvälisesti toimiva rahoituslaitos. Hakijalla oli verotuksellinen kotipaikka Ranskassa, ja hakija oli oikeutettu Suomen ja Ranskan välisen verosopimuksen mukaisiin etuuksiin. Hakija ei harjoittanut liiketoimintaa Suomessa, eikä hakijalla ollut Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

Hakija saattoi omistaa suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeita sijoitusriskin suojaustarkoituksessa liittyen tarjoamiinsa strukturoituihin sijoitustuotteisiin, osakeswap-sopimuksiin ja indeksifutuurisopimuksiin. Strukturoitujen sijoitustuotteiden myynti, kaupankäynti osakeswap-sopimuksilla ja indeksifutuurisopimusten markkinatakaajana toimiminen sekä näistä sijoitustuotteista aiheutuvan sijoitusriskin suojaaminen oli hakijan tavanomaista liiketoimintaa, jota se harjoitti jatkuvasti ympäri vuoden.

Hakija oli Suomen ja Ranskan välisen verosopimuksen 10 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, joka omisti osakkeet, joille kyseessä olleet osingot maksettiin. Kun hakemuksessa esitetyn selvityksen perusteella kyse ei myöskään ollut järjestelystä, jolla tavoiteltiin verosopimusetuuksia keinotekoisesti, keskusverolautakunta katsoi, että kyseessä olleista osingoista ei tullut periä lähdeveroa Suomessa, eikä asiassa ollut merkitystä sillä, että hakija omisti kyseessä olleet osakkeet hakemuksessa kuvatulla tavalla suojaustarkoituksessa.

Marjaana Helminen päivittää Kansainvälinen verotus -hakuteosta.

Kansainvälisessä verotuksessa keskeisiä ovat normit, joiden tarkoituksena on estää monenkertainen verotus. Suomen kansainvälisen verotuksen hallitseminen edellyttää eri valtioiden jatkuvasti muuttuvan sisäisen lainsäädännön, verosopimusten ja EY-lainsäädännön tuntemista. Tärkeää on myös Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ja EY-tuomioistuimen kansainvälistä verotusta koskevien päätösten seuraaminen.