Helminen: Ajankohtaista kan­sain­vä­li­ses­sä verotuksessa

Hallitus on 6.10.2022 antanut esityksen (HE 202/2022) eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18b §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi EVL 18b §:n korkovähennysrajoitussäännöstä tasevertailuun perustuvan poikkeuksen osalta. Ehdotuksen mukaan voimassa olevan lain tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamisedellytysten lisäksi poikkeuksen soveltamiseen vaikuttaisi myös suoritettujen korkojen määrä. Ehdotuksen mukaan tasevapautusta ei sovellettaisi, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille konsernitilinpäätöksen mukaan suoritettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle suoritetuista koroista. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi korkovähennysrajoitussäännöstä siten, että julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta toteuttava osittain tai kokonaan yksityisomisteinen yhteisö saisi eräin edellytyksin vähentää muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023 ja tasevertailuun perustuvaa poikkeusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Julkisia infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta sovellettaisiin takautuvasti vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta alkaen.

Hallitus on 20.10.2022 antanut esityksen (HE 227/2022) eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annetun lain muuttamisesta sekä peitellyn osingonjaon verotuksen laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Peitellyn osingon osalta hallitus esittää, että elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, maatilatalouden tuloverolakia ja tuloverolakia muutettaisiin siten, että peitelty osinko olisi kokonaan veronalaista tuloa. Peiteltyä osinkoa koskeva muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.

C-885/19 P ja C-898/19 P Fiat – Markkinaehtoperiaate ja valtiontukikielto

EU-tuomioistuin kumosi Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen siirtohinnoitteluun liittyvän valtiontukea koskevan päätöksen ja totesi, että yleinen tuomioistuin oli väärässä vahvistaessaan komission käyttämän referenssijärjestelmän, joka ei ottanut riittävästi huomioon markkinaehtoperiaatteen kansallisia implementointisääntöjä. Siirtohinnoittelua koskeva ennakkohinnoittelusopimus ei siten merkinnyt kiellettyä valtiontukea.

C-538/20 W AG – Verosopimuksen vaikutus verrannollisuusarvioon

SEUT 49 ja SEUT 54 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion verojärjestelmälle, joka estää kotimaista yhtiötä vähentämästä veronalaisesta voitostaan toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän toimipaikan lopullisia tappioita siinä tapauksessa, että asuinjäsenvaltio on kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen nojalla luopunut vallastaan verottaa kyseisen kiinteän toimipaikan tuloksia.

Marjaana Helminen päivittää neljästi vuodessa teoksia Kansainvälinen verotus, Finnish International Taxation ja EU-vero-oikeus.