Helsingin yliopisto aloittaa tutkimuksen vankien tekoälytyöstä – takana onnistunut pilotti startup-yrityksen kanssa

Helsingin yliopiston tutkimuksessa seurataan Rikosseuraamuslaitoksen ja Metrocin yhteistyötä, haastatellaan työtoimintaa järjestäviä työntekijöitä sekä seurataan tekoälyn kouluttamista ja keskustellaan työtä tekevien vankien kanssa. Tutkijat kartoittavat hankkeen hyötyjä eri osapuolille, ja samalla tuottavat tietoa sekä tekoälyn kouluttamisesta että digiajan vankityön mahdollisuuksista ja reunaehdoista.

Vankiloissa tekoälytyö näyttäytyy keinona sopeuttaa vankeja yhteiskuntaan ja nykyaikaistaa vankityötä. Vankilaa ympäröivän yhteiskunnan digitalisoituessa vapautuvilta vangeiltakin edellytetään digitaitoja.

Yritysnäkökulmasta vankien tekemä työ on tarpeellinen resurssi. Suomenkielistä tekoälyn kouluttamiseen tarvittavaa aineistoa ei voi tuottaa kansainvälisillä verkkoalustoilla, sillä niiltä ei löydy suomea tai suomalaista toimintaympäristöä ymmärtäviä työntekijöitä.

– Kun tekoälyä koulutetaan vankilassa, julkisen ja yksityisen sektorin tarpeet kohtaavat tarkoituksenmukaisella ja poikkeuksellisella tavalla, sanoo professori Minna Ruckenstein Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Vankiloissa tehtävä tekoälytyö on modernisoinut vankiloiden työtoiminnan tarjontaa. Pilottihankkeella on ollut työllistävä vaikutus erityisesti niille vangeille, joille muu työtoiminta ei sovi. Osalle vangeista esimerkiksi ryhmässä tapahtuva työskentely on haastavaa turvallisuussyistä. Fyysisempi työ voi olla vaikeaa terveysrajoitteiden takia.

– Tekoälytyö tarjoaa mahdollisuuden uuden oppimiseen, koska se kehittää digitaitoja, luetun ymmärtämistä ja keskittymistä. Nämä ovat taitoja, joissa vangeilla on usein haasteita. Niitä kuitenkin tarvitaan opiskelu- ja työelämässä sekä yhteiskuntaan integroitumisessa, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija, tiimivastaava Pia Puolakka.

Työtä tekoälyn parissa on tehty kolmessa vankilassa. Hämeenlinnan naisvankilassa työtoimintaan on osallistunut 11 vankia. Hämeenlinnan vankila tunnetaan älyvankilana, joka panostaa vankien digitaitoihin ja sähköiseen asiointiin muun muassa selleissä olevien sellipäätteiden kautta. Hämeenlinnan lisäksi työtä on tehty Helsingin, Turun ja Sukevan vankiloissa. Kokemukset tekoälytyöstä ovat olleet rohkaisevia.

– Tekoälytyö on innostanut osaa vangeista suorittamaan työtoiminnan ohessa Helsingin yliopiston ja Reaktorin tekoälyn perusteiden kurssin, Hämeenlinnan vankilan erityisohjaaja Sanne Varjo iloitsee.

Ennen varsinaista tekoälytyötä vangit perehtyvät rakennusalan perusteisiin Metrocin toimittaman koulutusmateriaalin avulla. Perehdytyksen jälkeen vangit kouluttavat tekoälyä etsimällä oikeita tietoja rakennushankkeisiin liittyvistä teksteistä. Työtehtävät sisältävät tekstisisällön tulkitsemista ja vastaamista rakennusalaa koskeviin kysymyksiin. Tekoälyn kouluttaminen tapahtuu toistoilla ja kysymyksiin vastaamisella.

Rikosseuraamuslaitoksen ja Metrocin välinen yhteistyö on ollut tiivistä. Kuukausittaisissa kokouksissa tekoälykehittäjät ja vankiloiden työtoiminnan ohjaajat ovat keskustelleet tekoälytyöstä ja kehittäneet sitä molempien osapuolien kannalta entistä toimivammaksi.

– Vangit tekevät työtehtäviään Metrocin kehittämällä työskentelysovelluksella erillisillä tietokoneilla. Päivitämme työssä käytettävää sovellusta ja sen sisältämiä tehtäviä jatkuvasti vankien tarpeisiin, Metrocin toimitusjohtaja Jussi Virnala kertoo.

Metroc ostaa tekoälyn kehitystyötä Rikosseuraamuslaitokselta ostopalveluna, ja vangit saavat tekoälyn kehittämiseen liittyvistä työtehtävistä samanlaisen korvauksen kuin muustakin työtoiminnasta.

– Tällä yhteishankkeella on ollut erityinen vaikutus meihin, koska pääsemme yrityksenä opettamaan uusia taitoja ja rakennusalan markkinaa vangeille sekä työllistämään heitä. Olemme kokeneet, että hankkeella on tärkeä vaikutus myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta, kuvailee Virnala.

Lähde: Rikosseuraamuslaitoksen tiedote