Hiilestä kiinni -seminaarissa koottiin keinoja ilmastotoimia koskevan tiedon vaikuttavuuden vahvistamiseen myös tulevaisuudessa

Työtä jatkavan ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön järjestämässä seminaarissa koottiin yhteen neljän vuoden aikana tuotettua tietoa, parhaita käytäntöjä sekä keinoja tuotetun tiedon vaikuttavuuden vahvistamiseen jatkossakin.

Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus on vuodesta 2020 lähtien ollut kansainvälisessäkin mittakaavassa katsottuna hyvin merkittävä yhteiskunnallinen panostus maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimiin. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut noin 150 hanketta, joissa on tutkittu ja kehitetty keinoja päästöjen vähentämiseen, hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Viimeiset kokonaisuudesta rahoitetut hankkeet ovat päättymässä tämän vuoden lopussa. ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö koordinoi, edistää, seuraa ja sovittaa yhteen maankäyttösektorin ilmastotoimia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehtäviä. Osana tätä työtä yksikkö jatkaa Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen pohjautuvan yhteistyön ja vuorovaikutuksen rakentamista maakunnissa yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Seminaarissa tuotiin esille Hiilestä kiinni -hankkeissa tuotettua tietoa ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi esityksissä tarkasteltiin eri näkökulmista sitä, miten hanketyön tuotoksista voidaan saada aikaan laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta myös jatkossa. Tilaisuuteen osallistui laaja joukko hanketyössä mukana olleita sekä tuotettua tietoa työssään tarvitsevia.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Anna Salminen kuvasi avauspuheenvuorossaan, että moni asia on ehtinyt muuttua sitten Hiilestä kiinni -kokonaisuuden käynnistymisen – muun muassa maankäyttösektorin nielujen tilannekuva, ilmastotyön näkyminen yhä uusien tahojen arkisessa työssä sekä käsitys tarvittavasta tiedosta ja osaamisesta.

Hiilestä kiinni -hankkeilta on odotettu eri sektoreiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä poikkitieteellisyyttä. Salminen korosti, että tällä laaja-alaisuudella ja myös uusien tahojen mukaan ottamisella on ollut keskeinen merkitys kokonaisuuden tuloksille. Hankkeissa tuotettua tietoa on hyödynnetty myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa ja sen toimeenpanossa.

”Seuraavaksi on olennaista pitää tästä syntyneestä verkostosta kiinni ja rakentaa yhteistyön ja synteesin päälle uutta”, Salminen kannusti.

Hankkeissa tuotetusta tiedosta esimerkkeinä olivat käyttäytymistaloustieteellisen tuuppauksen hyödyntäminen maatalouden ilmastotoimien vauhdittamisessa, suometsänhoidon osaamisen vahvistaminen kohderyhmille jalostetun tiedon avulla sekä alueellisen ilmastotyön tietopohjan vahvistaminen.

Kommenttipuheenvuoroissa avattiin muun muassa tuotetun tiedon merkitystä maatalousneuvonnassa sekä vaikuttamisessa yksittäisistä maanomistajista aina Euroopan unionin päätöksentekijöihin.

Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on myös haettu ratkaisuja, joiden avulla tutkimuksen ja kehittämistyön tuloksia voidaan skaalata, vaikuttavuutta vahvistaa ja työn jatkuvuutta tukea. Esimerkki tästä on maa- ja metsätalousministeriön ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan vaikuttavuuskiihdyttämö-ohjelma.

Seminaarissa syvennyttiin tulosperusteisiin toimintamalleihin ja vaikuttavuusajatteluun sekä sen hyödyntämiseen laajemmin, jotta hanketyön tulosten viemistä käytäntöön voidaan tehostaa. Keskeistä tässä on eri sektoreiden välisten toimijoiden yhteistyö, johon ELY-keskuksen valtakunnallisen ilmastoyksikön koordinoima Hiilestä kiinni -yhteisö tarjoaa alustan.

”Hiilestä kiinni -kokonaisuus on antanut meille sekä paljon uutta tietoa että oppeja hanketyön vaikuttavuudesta ja uuden tiedon vaikuttavasta käytöstä. Hiilestä kiinni -yhteisön idea on järjestäytyä porukalla näiden asioiden ympärille myös jatkossa”, kertoo yhteisön koordinaattori Harri Hakala.

Lähde ja lisätietoja: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.