Huoltovarmuuden tavoitteet ja painopisteet puhuttivat ministeriön järjestämässä huol­to­var­muus­se­mi­naa­ris­sa

Parlamentaarisesti valmisteltu Huoltovarmuusselonteko sai eduskunnan yksimielisen tuen maaliskuun 2023 alussa. Siinä määritellään keskeiset tavoitteet huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 asti. Strategisen tason linjauksilla ja toimeenpanolla on tarkoitus varmistaa huoltovarmuuden riittävä taso osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. 

”Tänään meidän on tarkoitus suunnata katseemme eteenpäin. Siihen, miten huoltovarmuusselonteon kehittämislinjauksia konkreettisesti työstetään eteenpäin huoltovarmuuden kehittämiseksi”, totesi huoltovarmuuden vastuuministeri, työministeri Tuula Haatainen.

Huoltovarmuusselontekoon sisältyy ehdotus valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätöksen uudistamisesta. Tammikuussa aloitetun työn odotetaan valmistuvan vuoden 2024 alkupuolella.

”Tavoitepäätös on se dokumentti, jossa huoltovarmuuden tavoitetaso määritellään. Siksi se on tärkeä asiakirja. On arvioitava, mihin halutaan varautua ja millä tasolla. Olen varma, että uusi tavoitepäätös entisestään vahvistaa jo nyt hyvää huoltovarmuusjärjestelmäämme”, arvioi ministeri Haatainen.

Tavoitepäätös määrittää huoltovarmuuden kansalliset ja sektorikohtaiset tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet. Se valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä eri ministeriöiden, Huoltovarmuusneuvoston, Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusorganisaation sekä muiden sidosryhmien kanssa. 

”Kriisit ovat osoittaneet, että meillä on toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä, jolla on myös pitkät perinteet. Maailma ympärillämme on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Se heijastuu myös huoltovarmuuden kehittämistarpeisiin ja -vaatimuksiin. Kaikkien työkalujen, prosessien ja vastuiden on oltava selkeät ja kunnossa, jotta voimme jatkossakin yhteistyössä ennakoida, sekä myös ketterästi vastata hyvin erilaisiin ja muuttuviin haasteisiin” ministeri Haatainen arvioi. 

”Muutostilassa oleva toimintaympäristö edellyttää muun muassa riittäviä taloudellisia resursseja, kriittisen infrastruktuuria ja sen turvaamisesta, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin roolien jatkuvuutta, osaamista ja osaavaa työvoimaa sekä kansalaisvarautumista ja henkistä kriisinkestävyyttä. Lisäksi meidän tulee varmistaa poikkihallinnollisen yhteistyön sujuvuus kaikilla tasoilla sekä sektorikohtaisten vastuiden selkeys”, ministeri jatkaa. 

”Suomen on aina kyettävä vastaamaan huoltovarmuutensa toimivuudesta, mutta globaalissa ja koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä me tarvitsemme myös muita. Kansainvälinen yhteistyö ja sen määrätietoinen kehittäminen vastaamaan nykytilanteen sekä ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita vahvistaa myös omaa huoltovarmuuttamme.” 

Seminaarissa eduskunnan puheenvuoron käytti talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen. HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen alusti huoltovarmuuden murroksesta ja Suomen Nato erityisedustuston suurlähettiläs Klaus Korhonen esitti katsauksen Suomen Nato-jäsenyydestä. Seminaarin lopuksi asiantuntijapaneeli pohti huoltovarmuustyön tulevia haasteita.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.