Hyvä koulutus saa aikaan muutoksia ajattelussa, työtavoissa tai molemmissa

Kouluttamisen parasta antia on osallistujien jakamat käytännön esimerkit, ja heidän kysymyksistään alkaneet keskustelut. Tärkeintä on saada koulutettavat itse oivaltamaan asioita, koska silloin oppiminen on tehokkaampaa. Toisen päähän ei voi kaataa tietoa pelkästään luennoimalla.

Koulutan mieluiten prosessioikeudesta, sen suuren merkityksen takia. Juridinen asiaosaaminen voi mennä hukkaan ilman hyvää prosessiosaamista. Koulutustavoista lähikoulutus on mieluisin, koska yleensä silloin kontakti ja vuorovaikutus kouluttajan ja koulutettavien välillä on parasta. Haasteellisinta on aiheen ja sisällön rajaaminen käytettävään aikaan nähden. Se on vaikeaa, mutta olennaisen tärkeää.

Kohdeyleisöllä on kouluttamisen kannalta merkitystä, koska eri ryhmät tarvitsevat samastakin aiheesta hieman erilaista tietoa. Esimerkiksi asiamiesten kouluttamisessa nousevat esille eri kysymykset ja ongelmatilanteet kuin tuomareiden kouluttamisessa. On tärkeää myös huomioida kohderyhmän aikaisempi tietämys ja osaaminen aiheesta, jotta aikaa ei kulu asioihin, jotka he jo osaavat.

Mieleen jäänein osallistujan palaute on se, kun samasta asiasta tuli eri osallistujilta keskenään aivan vastakkaista palautetta. Se, mikä toiselle oli ollut hyvä juttu, olikin toisen mielestä huonoa. Tilanne sai ymmärtämään, että oppiminen on yksilöllistä ja sama koulutus ei voi olla kaikille paras mahdollinen. Kriittinenkin palaute on hyvästä, koska se auttaa kehittymään. Mitä yksityiskohtaisempaa palaute on, sen parempi.

Substanssi vai esiintymistaito? Molemmat. Molempia tarvitaan, kumpikaan ei riitä kouluttamiseen yksinään. On toki tunnettava asia, jota kouluttaa, mutta osaaminen ei siirry koulutettaville itsestään, vaan vaatii sopivia koulutusmenetelmiä.

Koulutan koska se on kivaa ja paras tapa oppia itse asioita. Osallistuja saa koulutuksesta parhaan hyödyn, kun hän on aktiivinen, kysyy ja kommentoi. Hyvä koulutus saa aikaan muutoksia ajattelussa tai työtavoissa tai molemmissa.