Hyvinvointialueet halutaan näkymään uudistetussa saaristolaissa
Saaristolain uudistamisen yhteydessä tarkastellaan lain nykyisten pykälien lisäksi myös mahdollisten uusien pykälien tarvetta. Saaristolain uudistamista valmisteleva työryhmä pitää tärkeänä, että uudet hyvinvointialueet tulevat näkyviksi uudistetussa laissa.
Tällä hetkellä neljälle hyvinvointialueelle (Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Etelä-Savo) myönnetään korotettua rahoitusta saaristoisuuden perusteella. Rahoituksen tarkoituksena on korvata hyvinvointialueelle sen saaristo-olosuhteista aiheutuvia kustannuksia. Vuonna 2024 rahoituksen laskennallinen kustannus on 26 miljoonaa euroa.
Saaristoisuus tuo erilaisia haasteita hyvinvointialueen toiminnalle. Esimerkiksi runsas kausiasutus vaikuttaa huomattavasti hyvinvointialueen todelliseen väestömäärään varsinkin vilkkaina loma-aikoina.
”Välimatkat ovat pitkiä ja hyvinvointialue on varautunut toimimaan saaristossa kaikkina vuodenaikoina kelirikko mukaan lukien. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu palveluita, jotka on annettava henkilön asuinpaikasta riippumatta, esimerkiksi kausiasukkaille”, toteaa työryhmän jäsen, juristi Annika Korpela Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:stä.
Saaristoiselle hyvinvointialueelle kriteerit
Hyvinvointialueet ovat uusi hallinnon taso, joka ei näy tällä hetkellä saaristolaissa. Uuden pykälän ja sen nojalla annettavan asetuksen perusteella voidaan määrittää selkeät kriteerit sille, millä perusteella hyvinvointialue määritetään saaristoiseksi hyvinvointialueeksi. Pykälä ja asetus toimisivat pohjana saaristoisuuden perusteella hyvinvointialueille myönnettävälle rahoitukselle.
Saaristoisen hyvinvointialueen osalta on pohdittu, millä tavalla kausiasukkaat tulisi huomioida määrittelyssä. Lisäksi on pohdittu, huomioidaanko säännöksessä koko hyvinvointialueen saaristo vai huomioidaanko saaristo hyvinvointialueella sijaitsevien saaristoisten kuntien kautta.
”Hyvinvointialueiden palveluiden järjestäminen eroaa kunnista, joten olisi hyvä, että hyvinvointialueiden saaristoisuutta tarkasteltaisiin omina kokonaisuuksina”, toteaa Korpela.
Maa- ja metsätalousministeriön artikkelisarjassa seurataan saaristolain päivittämisen etenemistä ja pureudutaan siihen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Vuodesta 1981 voimassa ollut saaristolaki (laki saariston kehityksen edistämisestä, 494/1981) velvoittaa valtiota ja kuntia toimimaan saariston elinkeinojen, liikenneyhteyksien ja muun infrastruktuurin, palvelujen sekä ympäristön turvaamisen puolesta. Saaristolain päivittäminen on hallitusohjelmakirjaus, ja sen valmistelu käynnistyi maa- ja metsätalousministeriössä alkuvuodesta 2024.
Lue myös:
Kuulumisia saaristolain uudistamisen työryhmältä, osa 1 (mmm.fi).
Valtakunnallinen saaristo-ohjelma 2024–2027 näkee Suomen saaristoalueet kansallisena rikkautena.
Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Selvitys: Yleinen edunvalvonta on ammattitaitoista, mutta asiakkaan kohtaamista ja yhteistyön tapoja tulee kehittää
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajan virkaa haki 12 henkilöä