Iäkkäiden ihmisten kotiin annettavat palvelut ja asumispalvelut kehittyvät la­ki­uu­dis­tuk­sel­la

Kotiin annettavien palvelujen uuden lainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät henkilöt voivat elää kodissaan turvallisesti ja saavat tarpeidensa mukaiset kotiin annettavat palvelut. Uudistuksen tarkoitus on myös parantaa kotihoidon henkilöstön riittävyyttä sekä toiminnan toteuttamista ja johtamista. 

Kotiin annettavat palvelut jakautuvat jatkossa tukipalveluihin ja kotihoitoon, johon voi kuulua myös asiakkaan tarvitsema kotisairaanhoito. Kotipalvelu-termiä käytetään jatkossa enää lapsiperheiden kotipalvelusta, joka on jatkossa oma palvelunsa. 

Kotihoitoa voi saada tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina. Lakiin on lisätty uudet säännökset koskien esimerkiksi kotikäyntien suunnittelua ja kotihoidon toteuttamista, henkilöstövajaukseen puuttumista ja henkilöstön riittävyyden varmistamista, omavalvontaa ja johtamista. 

Tukipalveluiden rooli iäkkäiden ensimmäisenä, toimintakykyä tukevana palveluna täsmentyy. Tukipalveluina voidaan järjestää muun muassa siivous-, ateria- ja asiointipalveluja.

Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien luomisen niin, että iäkkäille henkilöille voidaan tarjota joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin.

Sosiaalihuoltolain asumispalveluja ovat jatkossa yhteisöllinen asuminen, ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä tilapäinen ja tuettu asuminen. 

Yhteisöllinen asuminen korvaa nykyisen ns. tavallisen palveluasumisen. Yhteisölliseen asumiseen kuuluu asiakkaalle sopiva asunto sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävää palvelua. Uutta nykyiseen tavalliseen palveluasumiseen verrattuna on se, että asuminen ja palvelut järjestetään erikseen asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuminen ja palvelut järjestetään samoin kuin nykyisessä tehostetussa palveluasumisessa. Paikalla on oltava henkilöstöä ympärivuorokautisesti ja iäkkäiden asiakkaiden osalta noudatetaan säädettyä henkilöstömitoitusta.

Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista voidaan toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa tiloissa, ja rakennuskokonaisuuteen voi kuulua myös muita asuntoja. Ajatuksena on vähentää asukkaiden palvelutarpeiden kasvusta johtuvia muuttoja. Jos asukkaan olosuhteet muuttuvat niin, että hänen on perusteltua siirtyä yhteisöllisestä asumisesta tai ns. tavallisesta asumisesta ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, muutos on mahdollisuuksien mukaan toteutettava niin, ettei hänen tarvitse siirtyä toiseen asuntoon saadakseen tarvitsemansa palvelut. Jos asiakkaan etu edellyttää siirtymistä toiseen asuntoon, asiakkaan asuminen vahvempien palvelujen turvin on pyrittävä järjestämään ainakin samassa asuinympäristössä, esimerkiksi palvelukorttelissa.

Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia sekä lisäksi asiakasmaksulakia ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia. Asiakasmaksulaissa muuttuu teknisen yhteensovittamisen lisäksi pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, perhehoidon ja laitoshoidon maksujen enimmäissumman määräytyminen avo- tai avioliitossa eläneillä asiakkailla. Muutoksella estetään puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella määräytyvän maksun muodostuminen asiakkaalle suuremmaksi kuin se olisi asiakkaan omista kuukausituloista laskettuna. 

Valmistelun aikana esillä ollut teknologian käyttö kotihoidossa sekä turva-auttamispalvelussa jäi pois myöhempää jatkovalmistelua varten. Jatkovalmistelussa huomioidaan jo tehdyn työn lisäksi erityisesti asiakkaan perusoikeuksien kokonaisuus. 

Käytännön kehittämistyössä teknologiaa käytetään lisääntyvässä määrin esimerkiksi kotikäyntien suunnittelun ja kotihoidon toteuttamisen apuna. Voimassa oleva lainsäädäntö sisältää säännökset muun muassa asiakasprosessista sekä tietosuojan ja yksityisyydensuojan turvaamisesta. Muun muassa näitä säännöksiä noudattamalla teknologiaa voidaan käytännön työssä hyödyntää ja uusia työtapoja kehittää.

Siitä huolimatta, että myöskään turva-auttamispalvelua koskeva yksityiskohtainen sääntely ei tässä vaiheessa toteudu, sekä kunnat että jatkossa hyvinvointialueet voivat järjestää turvapalveluja sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuna muuna asumista tukevana palveluna, kuten nykyisinkin. 

Iäkkäiden ihmisten palvelujen uudistuksen toiseen vaiheeseen kuuluu muutoksia myös vanhuspalvelulakiin. Yksi merkittävimmistä vanhuspalvelulain muutoksista olisi iäkkäiden palvelujen laadun seurannan vahvistaminen. Jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaisi valtakunnallisen asiakaskyselyn joka toinen vuosi. 

Toinen merkittävä muutos olisi iäkkäiden sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttaminen vuoden 2027 loppuun mennessä. Jatkossa vaativimmat palvelut järjestettäisiin pääasiassa ympärivuorokautisena palveluasumisena, jossa on mahdollista toteuttaa paremmin asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vastata asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Pitkäaikainen laitoshoito voitaisiin järjestää terveyskeskuksen vuodeosastolla, jos siihen on lääketieteelliset tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet.

Vanhuspalvelulain muutoksilla myös kannustetaan hyvinvointialueita järjestämään ja tarjoamaan iäkkäiden hyvinvointia edistäviä palveluita myös kokoavasti neuvolatoimintana, osana asiakas- ja palveluohjauksen kokonaisuutta, kuten usealla alueella jo tehdäänkin.

Vanhuspalvelulain muuttamista koskeva laki palautuu eduskunnan käsiteltäväksi voimaantulosäännöksen lakiteknisten virheiden vuoksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana ja näiden teknisten virheiden korjauksilla, se tulee voimaan ilman vahvistusta. 

Iäkkäiden ihmisten palvelujen uudistus tulee voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.