Ih­mi­soi­keus­neu­vos­ton va­ra­pu­heen­joh­ta­juus tarjoaa Suomelle paikan vaikuttaa kansainvälisen yhteistyön puolesta

”Marokon pysyvän edustajan, suurlähettiläs Omar Zniberin johdolla ja yhdessä muiden varapuheenjohtajien kanssa olemme vastuussa käytännön asioiden, kuten kokousten suunnittelusta ja puheenjohtamisesta sekä kokousmenettelyitä koskevien kysymysten ratkaisemisessa”, suurlähettiläs Heidi Schroderus-Fox kertoo.

Varapuheenjohtajuus on tuonut Suomelle myös muita ihmisoikeusneuvoston tehokkaaseen toimivuuteen liittyviä luottamustehtäviä. Suomen ja Malawin johdolla pohditaan keinoja siihen, miten kaikkein vähiten kehittyneet valtiot ja pienet ja kehittyvät saarivaltiot voisivat paremmin ja tasavertaisesti osallistua neuvoston toimintaan. Lisäksi Schroderus-Fox vetää Libanonin kanssa keskusteluja siitä, miten valtioiden välistä ihmisoikeuksia käsittelevää vertaistarkastelua (Universal Periodic Review, UPR) ja sen vaikuttavuutta voisi tehostaa. Tarkastelua pidetään arvossa ja se on yksi tärkeä keino kehittää ihmisoikeuksien suojelua maatasolla. Myös Suomi on osallistunut tarkasteluun useampaan otteeseen, viimeksi vuonna 2022.

YK:n ihmisoikeusneuvostolla on paljon erilaisia ihmisoikeuskysymyksiä ratkaistavanaan ja sen asialista on kuormittunut varsinkin viime vuosina. Neuvoston työssä näkyy myös vaikea maailmanpoliittinen tilanne konflikteineen. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja Gazan konfliktin odotetaan heijastuvan ihmisoikeusneuvoston toimintaan Suomen viimeisen jäsenyysvuoden aikana. Lukuisten maatilanteiden lisäksi aiheet kuten ilmastonmuutos, liiketoiminta, sananvapaus, uskonnon ja omantunnonvapaus, rasismin estäminen ja ihmisoikeuspuolustajien ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan tukeminen vaativat neuvoston huomiota. Suomelle sekä jäsenenä että varapuheenjohtajana on tärkeää huolehtia siitä, että kansalaisyhteiskunnan ääni tulee kuuluviin neuvoston kokouksissa.

Kuluvankin vuoden aikana neuvosto käsittelee Suomen pitkäaikaisia prioriteettiaiheita, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia, mukaan lukien heidän osallistumistaan neuvoston työhön, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän estämistä sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia ja sukupuolen tasa-arvon toteutumista. Jäsenenä Suomi osallistuu aktiivisesti näiden oikeuksien edistämiseen.

Yksi jäsenyyskauden kohokohdista on ollut Suomen johdolla ja yhteistyössä Australian, Chilen ja Etelä-Afrikan kanssa menestyksellisesti neuvoteltu ja hyväksytty päätöslauselma intersukupuolisten henkilöiden oikeuksista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun intersukupuolisten henkilöiden oikeuksia käsitellään YK:ssa kokonaisvaltaisesti valtioiden neuvotteleman aloitteen kautta.

Jäsenyyskausi neuvostossa on ainutlaatuinen mahdollisuus Suomelle olla mukana päättämässä yhdessä 46 valtion kanssa ihmisoikeuksien globaalista suojelusta ja edistämisestä. Jäsenyyskauden päätyttyä Suomi jatkaa ihmisoikeusneuvostossa tarkkailijana.

Tarkkailijavaltiona Suomen työ pitkäaikaisten prioriteettiaiheiden edistämiseksi jatkuu. Suomi edistää myös tarkkailijana jäsenyyskauden aikana yhdessä kumppanimaiden kanssa esittämiä aloitteita, joihin kuuluu muun muassa naisten oikeuksien edistäminen, riittävä asumistaso, laittomien teloitusten estäminen, intersukupuolisten henkilöiden oikeudet sekä Venäjän ihmisoikeustilanne.

Suomi vaalii neuvostokauden aikana vahvistamiaan ihmisoikeuksia edistäviä, monipuolisia kumppanuussuhteitamme eri puolin maailmaa ja pyrkii myös solmimaan lisää kumppanuuksia. Suomi on johdonmukainen ja luotettava toimija ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa myös YK:n ihmisoikeusneuvoston tarkkailijan roolissa.

Genevessä kokoontuva, 47 valtiosta koostuva ihmisoikeusneuvosto on YK:n tärkein ihmisoikeuksia edistävä ja suojeleva hallitustenvälinen elin. YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet YK:n ihmisoikeusjulistukseen, jonka mukaan ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, kaikkialla. Suomi jatkaa neuvostossa pitkäjänteistä työtä universaalien ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Lähde: ulkoministeriön tiedote.