Il­mas­to­neu­vot­te­lut jatkuvat Bonnissa keskusteluilla ra­hoi­tus­ta­voit­tees­ta

Ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa vuosi vuodelta yhä merkittävämpiä vahinkoja. Ilmastonmuutoksen hillintään, siihen sopeutumiseen sekä vahinkojen korjaamiseen tarvitaan entistä enemmän kansainvälistä rahoitusta.

Tänä vuonna Azerbaidzanin Bakussa järjestettävässä COP29-ilmastokokouksessa on määrä sopia uudesta, vuoden 2025 jälkeisestä ilmastorahoitustavoitteesta (The New Collective Quantified Goal, NCQG). Bonnissa järjestettävä virkamieskokous luo pohjaa rahoitustavoitteesta käytäville poliittisen tason neuvotteluille marraskuussa.

”Tarvitsemme oikein kohdistettua ja riittävää rahoitusta, jotta maapallon lämpötilan nousu saadaan rajattua Parisiin sopimuksessa sovittuun 1,5, asteeseen. Samalla ilmastoriskit ovat kasvaneet ja ilmastotuhot aiheuttavat kustannuksia erityisesti kaikkein  haavoittuvimmille alueille, kuten pienille ja köyhille saarivaltioille. On selvää, että kaikkia mahdollisia rahoituksen lähteitä tarvitaan”, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.

Rahoitustavoitetta koskevissa neuvotteluissa pohdittavia kysymyksiä ovat rahoituksen määrän – eli tavoitteen tason – lisäksi muun muassa sen laatu eli se, millaisesta rahoituksesta puhutaan, rahoituksen saavutettavuus, rahoituksen lähteet ja läpinäkyvyysjärjestelyt, joilla seurataan etenemistä kohti tavoitetta. Tässä vaiheessa neuvotteluita maaryhmien näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. 

OECD-raportin mukaan kehittyneet maat ovat ensimmäistä kertaa ylittäneet nykyisen 100 miljardin dollarin vuotuisen ilmastorahoitustavoitteen vuonna 2022. Toukokuun lopussa julkaistun raportin mukaan vuoden 2022 rahoitus kehitysmaiden ilmastotoimiin oli 115,9 miljardia dollaria.

Dubain COP28-ilmastokokouksessa viime joulukuussa maailman maat tekivät historiallisen päätöksen fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta. Bonnissa jatketaan työtä fossiilisten alasajamiseksi ja Dubaissa saavutettujen päätösten edistämiseksi. Maiden uusien kansallisten päästövähennystavoitteiden tulee sisältää selkeä suunnitelma siitä, miten ne osaltaan toimeenpanevat Dubain päätöksiä. Kansallisia tavoitteita (Nationally Determined Contribution, NDC) odotetaan vasta ensi vuonna, ennen COP30-kokousta, mutta tänäkin vuonna tarvitaan edistysaskeleita.  Keskustelut energiasiirtymästä kiinnittyvät erityisesti yleisesti Dubain päätösten toimeenpanoon ja seurantaan liittyviin tapahtumiin sekä mitigaatiotyöohjelmaan, jonka tavoitteena on laatia tarkempia keinoja päästöjen vähentämiseksi.

Lisäksi Bonnin kokouksen agendalla on mm. kansainvälisen markkinamekanismin sääntöjen viimeistelyä sekä sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastoa koskevan työohjelman uudistaminen.  

Bakun ilmastokokousta valmistellaan Bonnin virallisen valmistelukokouksen lisäksi useissa eri kokouksissa kesän ja syksyn mittaan mukaan. Keskusteluja käydään myös G7- ja G20-maiden kesken. 

Vauhtia ilmastotoimiin haetaan myös YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksesta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikolla syyskuussa. EU linjaa omat neuvottelutavoitteensa Bakun ilmastokokoukseen 14.10.2024 ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa. Lisäksi valtiovarainministereiden ECOFIN-neuvosto laatii erilliset päätelmät ilmastorahoituksesta lokakuussa.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.