Il­mas­to­po­li­tii­kan pyöreä pöytä: Energiakriisin ratkaisuilla ei tule hidastaa vihreää siirtymää

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti 15.9.2022, että lyhyen aikavälin toimet energiakriisin ratkaisemiseksi eivät saa syrjäyttää pidemmän aikavälin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, vetystrategian toteuttaminen, energiansäästö, EU-tason toimet sekä haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Kansallisen ja EU:n energiamarkkinoiden tilannekuvasta alusti työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuva, ja Suomen sähkömarkkinanäkymistä kuultiin alustus Fingridin verkkosuuunnittelun päälliköltä Mikko Heikkilältä. Toimista sähkön hinnan vaikutusten lieventämiseksi kertoi valtionvarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti keskustelussaan paitsi tarvetta vastata akuuttiin tilanteeseen myös politiikan ennakoitavuuden ja johdonmukaisuuden tärkeyttä. Pyöreä pöytä painotti, että oikein suunnattuna kriisiin liittyvät toimet nopeuttavat vihreää siirtymää. EU-tasolla esimerkiksi päästökauppaa heikentäviä toimia pidettiin haitallisina ja 55-valmiuspaketin toivottiin entisestään vahvistavan energiatehokkuutta tukevia toimia. Komission tällä viikolla esittämiä toimia pidettiin oikeansuuntaisina.

Pyöreä pöytä totesi, että vihreä siirtymä perustuu pitkälti yhteiskunnan sähköistämiseen, joten sähkön hinnan nousu haastaa toimia lyhyellä aikavälillä. Puhtaiden ratkaisujen laadukkaista ja nopeista lupaprosesseista on huolehdittava ja haettava ratkaisuja merkittävän tuulivoiman lisäämisen ja aluevalvonnan yhteensovittamiseen. Vetystrategian toimeenpanoon – vedyn varastointiin, siirtoon ja vientimahdollisuuksiin – tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Investointien kannalta tärkeää on luottamus ilmasto- ja energiapolitiikan johdonmukaisuudesta pitkälle tulevaisuuteen.

”Ainut kestävä tie ulos tästä kriisistä on lisätä puhdasta sähköntuotantoa ja vähentää energian kulutusta. Kaikkien kriisitoimien pitää tukea investointeja ja huolehtia siitä, että fossiilisen energian käyttö ei tukien vuoksi kasva. Samalla vauhditamme siirtymää kohti ilmastoneutraalia energiajärjestelmää”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi.

Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että kansalaisten ja yhteiskunnan resilienssistä on pidettävä huolta, ettei siemen yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntymiselle pääse itämään. On tärkeää, että akuutissa tilanteessa hallitus tukee kansalaisia.

Pyöreässä pöydässä korostettiin myös erilaisten tukien hyvää kohdentamista. Jäsenet muistuttivat, että kaikkien tukeminen voi johtaa siihen, että kannusteet energian säästöön heikkenevät. Pyöreä pöytä korosti myös energiansäästöneuvonnan tärkeyttä ja peräänkuulutti toimia sähkön kulutuspiikkien tasaamiseksi.

***

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.

Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.