Il­mas­to­po­li­tii­kan pyöreä pöytä: Tärkeintä oi­keu­den­mu­kai­suu­den näkökulmasta on pitää kiinni il­mas­to­ta­voit­teis­ta

Suomen ilmastopaneelin ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuushankkeesta alusti Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa. Lisäksi näkökulmista reiluun ruokamurrokseen alusti tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pyöreän pöydän jäsenet pitivät alustuksia ja ilmastopaneelin hanketta erittäin tärkeinä oikeudenmukaisuuden käsittelyn systematisoinnin kannalta. Pyöreä pöytä korosti, että eri ilmastosuunnitelmista ja -toimista tehtävien päätösten tulee perustua yhteiselle käsitteistölle ja jaettuun ymmärrykseen siitä, mitä oikeudenmukaisuudella kulloinkin tarkoitetaan ja mitä ulottuvuuksia painotetaan. Keskustelussa korostui oikeudenmukaisuuden alueellinen, kansallinen ja globaali taso, sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus, jako-oikeudenmukaisuus eri sektoreiden ja ihmisryhmien välillä, työntekijöiden rooli, nuorten osallisuus ja alkuperäiskansojen rooli. 

Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on kirjattu heinäkuussa voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä ilmastolain jatko-osa, joka sisältää tarkennukset siihen, miten lain mukaisiin suunnitelmiin voi hakea muutoksia, mikä osaltaan vahvistaa yhteiskunnan toimijoiden oikeusturvaa. Pyöreän pöydän ympärillä korostettiin, että vuorovaikutuksen erilaisten ilmastolain mukaisten ja muiden ilmastosuunnitelmien laatimisessa tulee olla kattavaa, monipuolista ja systemaattista. Vaikka ilmastotoimilla on kiire, eri tahojen kuulemiselle ja keskustelulle on syytä varata riittävästi aikaa. Hallituksen ilmastovuosikertomusta pidettiin myös tärkeänä laajemman ilmastopoliittisen kansalaiskeskustelun paikkana.

Keskeinen viesti pyöreästä pöydästä oli halu korostaa tehokkaan ilmastopolitiikan tuomia hyötyjä oikeudenmukaisuuskeskustelussa. Muutos, jota aktiivisella ilmastopolitiikalla tehdään, voi olla muutos parempaan. Vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia ihmiskunnalle, Suomelle ja kestävälle kasvulle, ja päästöjen vähentäminen tarkoittaa terveellisempiä elämäntapoja, hyvinvointia ja työtä uusille aloille.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.

Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.