Jät­teen­kul­je­tusau­ton nostolaitteen ongelmia ei korjattu – esimiehelle sakko työ­tur­val­li­suus­ri­kok­ses­ta ja työnantajalle yhteisösakko

Yhtiö velvoitettiin maksamaan vahingoittuneelle työntekijälle korvauksia kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 3 000 euroa sekä korvaamaan kaksi kolmasosaa työntekijän oikeudenkäyntikuluista. Esimies velvoitettiin suorittamaan rikosuhrimaksu 80 euroa ja yhtiö 800 euroa. Tämän lisäksi esimies velvoitettiin korvaamaan todistelukustannuksia valtiolle.

Työturvallisuuspuute yhtiössä tuli ilmi työtapaturman tutkinnassa. Tapaturma sattui, kun työntekijä oli tyhjentämässä jäteastiaa jätteenkuljetusautoon pohjanmaalaisessa kaupungissa toukokuussa 2021. Tyhjennyksen aikana työntekijä käytti hänen mukanaan ollutta puukappaletta estääkseen jäteastiaa irtoamasta jätteenkuljetusauton nostolaitteesta. Noston yhteydessä työntekijän käsi puristui nostolaitteen ja jätteenkuljetusauton sivun väliin.

Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan tapaturman pääsyy oli se, että jätteenkuljetusauton nostolaite ei toiminut turvallisesti ja ongelmitta. Tämä oli johtanut siihen, että työntekijä yritti ratkaista ongelmaa omalla menetelmällään. Käräjäoikeus totesi vastaanotetun todistelun perusteella, että esimies oli työntekijöiltä saanut tiedon nostolaitteen puutteellisesta toiminnasta. Tästä huolimatta hän ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin ongelman ratkaisemiseksi.

Käräjäoikeus huomautti, että työturvallisuuslainsäädäntö on ankara ja työnantajan velvollisuuteen kuuluu kaikkien riskien tunnistaminen ja korjaaminen. Käräjäoikeus totesi, että työntekijän omalla menettelyllä oli osuus työtapaturman sattumiselle. Käräjäoikeus piti myös näytettynä, etteivät työnantaja ja esimies olleet tietoisia työntekijän omasta ratkaisusta nostolaitteen ongelmiin. Käräjäoikeus totesi kuitenkin, että jos työntekijä on ilmoittanut ongelmasta eikä työnantaja ole siihen reagoinut, työntekijän yritystä ratkaista ongelmaa omilla toimillaan ei voida pitää ennalta-arvaamattomana. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, ettei tapauksessa ole ollut kyse sellaisesta epätavallisesta ja ennalta-arvaamattomasta olosuhteesta, johon työnantaja ei olisi voinut vaikuttaa.

Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei asiassa ole tullut ilmi, että kyse olisi esimiehen tahallisesta toiminnasta. Asiassa ei myöskään ole tullut ilmi, että yhtiössä olisi laajempia työturvallisuuspuutteita tai että esimies olisi muutoin laiminlyönyt huolehtimisvelvoitteensa. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, ettei kyse ole ollut järjestelmällisistä tai laajoista työturvallisuuspuutteista. Kuitenkin myös huolimattomuus riittää työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen.

Yhteisösakkoon liittyen käräjäoikeus totesi, ettei työnantaja ollut päivittänyt riskien selvittämistä ja arviointia, vaikka yhtiössä oli tapahtunut merkittäviä muutoksia. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ole riittävän järjestelmällisesti selvittänyt ja tunnistanut työnteon riskejä. Lisäksi käräjäoikeus totesi, että työnantaja on laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin riskien minimoimiseksi. Vastuu riskien selvittämisestä ja arvioinnista on ollut ensisijaisesti toimitusjohtajalla. Toimitusjohtajan osalta syyteoikeus on kuitenkin vanhentunut, mikä ratkaistiin erillisellä päätöksellä. Riskien selvittämisen ja arvioinnin puutteet sekä toimenpidepuutteet ovat kuitenkin vaikuttaneet yhteisösakon tuomitsemisen edellytyksien arviointiin.

Käräjäoikeus katsoi, ettei vastaajayhtiö ole noudattanut vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Näin ollen edellytykset yhteisösakon määräämiselle täyttyvät. Käräjäoikeus ei kuitenkaan katso, että kyse on ollut piittaamattomuudesta työturvallisuutta kohtaan tai että työturvallisuus yhtiössä olisi yleisesti ollut puutteellinen. Yhtiö on tapaturman jälkeen ryhtynyt työturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin muun muassa tiedonkulussa ja dokumentaatiossa. Tämä sekä yhtiön koko ja taloudellinen tilanne on otettu huomioon yhteisösakon määrän arvioinnissa.

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Tähän yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen kuuluu järjestelmällinen selvitys sekä työtapoihin että työvälineisiin liittyvistä riskeistä.

”Työnantajan on varmistettava, että käytössä olevat työvälineet ovat työhön ja työolosuhteisiin sopivat, että työvälineiden toimintakuntoa jatkuvasti seurataan ja että työvälineet pidetään turvallisina koko niiden käyttöiän ajan”, korostaa työsuojelun lakimies Sabina Saramo-Kuusisaari Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 24/105480, asianumero R 23/748. Tuomio ei ole tiedotteen julkaisuhetkellä lainvoimainen.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.