Johtaminen on muutoksen ennakoimista ja toiminnan uudistamista

Työurani alkoi lapsuusperheeni yhtiön Vihdin Hiekka Oy:n juristina. Ymmärrän erinomaisesti yrittäjän arjen. En usko työelämässä vastakkainasetteluun: En yrittäjien ja työntekijöiden tai julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kukaan ei voi saada aikaan tulosta yksin, vaan se syntyy yhdessä.

Sittemmin toimin Suomen Ekonomiliitossa työ- ja virkasuhdelakimiehenä ja Akavan lakimiehenä. Viimeiset yli kymmenen vuotta olen toiminut johtotehtävissä, ensin Akavassa työelämäyksikön johtajana ja viimeiset viisi vuotta Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtajana.

Olen työmarkkina-, neuvottelu- ja vaikuttamistoiminnan ammattilainen. Juristin koulutus kehittää tietysti niin yksityiskohtien kuin laajojen kokonaisuuksienkin hallintaa. Haastavat asiakokonaisuudet, eri näkökulmat ja pitkät neuvottelut ovat osa juristin työarkea. Istumalihakset ja kestävyys tulevat testatuiksi opiskeluista alkaen.

Minua ei saa helposti kiinni asiavirheistä. Perehdyn ja otan selvää. Muodostan kantani vasta sitten. Nämäkin ovat juristeille tyypillisiä ja koulutuksen vahvistamia ominaisuuksia.

Olen tietoisesti kehittänyt johtamistaitoja urani aikana. Eteen tulevat tehtävät ovat opettaneet paljon ja samalla kehittyminen on vaatinut myös avointa asennetta ja ymmärrystä siitä, että johtaminen edellyttää jatkuvaa oppimista.

Sisäinen ja ulkoinen viestintä on keskeinen johtamisen väline, etenkin jos pyrkii yhteiskunnallisesti näkyviin rooleihin. Haluan viestiä selvästi ja ottaa haltuun myös uusia viestinnän tapoja.

Aloittaessani viitisen vuotta sitten JUKOn ensimmäisenä toiminnanjohtajana, JUKO oli aika tuntematon työmarkkinatoimija niin suurelle yleisölle kuin aika monelle jäsenellekin, vaikka se edustaa noin 200 000 akavalaista palkansaajaa. Hallitus määritteli päätehtäväkseni JUKOn juuri valmistuneen strategian viemisen käytäntöön. Neuvottelujärjestön viestinnän vahvistaminen ja brändääminen on ollut vastuullani ja nyt JUKOn puoleen osataan kääntyä, kun kyse on julkisen sektorin palkkaneuvotteluista. Yli 30 jäsenliittomme moninaisten tavoitteiden yhteen sovittaminen on onnistunut vain tuomalla vaikeatkin asiat perusteluineen avoimesti ja rakentavasti esiin. Juristitaustani on ollut tässä suureksi avuksi.

En käytä itse termiä ”muutosjohtaminen”, koska mitäpä muuta johtaminen voisikaan olla kuin jatkuvaa muutoksen ennakoimista ja toiminnan uudistamista. Tähän pitää olla valmis.

Haluan olla avoin, asiantunteva ja arvolähtöinen johtaja. Arvot on osattava kommunikoida johtamalleen organisaatiolle ja niiden pitää näkyä arjen tekoina.

Nykyjohtaminen edellyttää kykyä avoimuuteen ja tässä on edustamassani työmarkkinakentässä vielä opittavaa. En usko minkäänlaiseen suhmurointiin. Avoimuus tuo myös vastuuta: tavoitteita ei runnota ylivoimalla, vaan ne on perusteltava asiantuntemuksella.

Johtaminen vaatii kykyä tiimityöhön. Kukaan ei voi saada aikaan tulosta yksin, vaan se syntyy yhteisestä ymmärryksestä, osallistamalla. Hyvä johtaminen edellyttää jatkuvaa oppimista kuuntelemalla työyhteisön jäseniä ja muita asiantuntijoita. Toimivan tiimin, neuvotteluosaamisen, avoimen vaikuttamistyön ja viestinnän avulla saimme viime kesänä sovittua kuntiin ja hyvinvointialueille mahdottomalta tuntuneen viisivuotisen lisärahoituksen, joka käytetään palkkausjärjestelmien uudistamiseen. Johtajan ei pidä luovuttaa, vaan valaa luottamusta ja sinnikkyyttä toisiinkin.

Tavoittelen tehtävää tosissani, koska minulla on intoa ja osaamista ajaa korkeakoulutettujen asiaa. On aika brändätä järjestäytyminen uusiksi, luoda uutta imua liittyä liittoon ja tuoda palkansaajaliikkeen toiminta lähemmäs ihmistä. Haluan antaa asiantuntijoiden, esihenkilöiden ja johtajien kattojärjestö Akavalle uudet kasvot.

Olen todella iloinen siitä palautteesta, mitä olen saanut kiertäessäni syksyn aikana liki kaikki akavalaiset liitot. Keskusjärjestön johtoa ei juntata kabinetissa, vaan valinta tehdään avoimesti.

Minua motivoi myös se, että Akavalle on tilausta ja tehtävää. Eduskuntavaalit lähestyvät ja korkeakoulutetuille tärkeät teemat vaativat näkyvää puolestapuhujaa. Työmarkkinoidemme neuvottelujärjestelmä on samaan aikaan pahasti kriisiytynyt ja umpisolmut vaativat asiantuntevia avaajia, eivät ensikertalaisia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ensi vuoden alusta. Sote-uudistus sisältää myös suuria riskejä, joiden hallinta edellyttää riittävää rahoitusta. Meidän kaikkien etu on, että uudistus saadaan toteutettua esimerkiksi lääkäreitä ja muita sote-alan ammattilaisia kuullen, koska heillä on paras tietämys siitä, miten toimintaa kannattaa kehittää.

Syntymävuosi: 1968
Perhe: kaksi aikuista lasta
Tutkinnot: OTK
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto 1992
Lempioikeudenala: työoikeus
Kirjasuositus: omaa ammattialaa käsittelevät podcastit

Toimiala: Korkeakoulutettujen keskusjärjestö
Perustettu: 1950