Juridisella muotoilulla ymmärrettävyyttä ja parempaa laatua
Helsingissä järjestetään 17.11. Nordic Legal Tech Day, jonka tarkoituksena on edistää oikeusteknologian käyttöä ja kehittämistä. Haastattelimme tapahtumassa esiintyviä Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobssonia ja juristi, lakialan asiantuntijakouluttaja Katri Nousiaista.
Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson on huolissaan siitä, että oikeuden käyttäjät on jätetty oikeuslaitoksen digitaalisten kehityshankkeiden ulkopuolelle. Jos syytetyllä on esimerkiksi useita rikosjuttuja vireillä, asianajaja tai oikeusavustaja voi selvittää niitä vain soittamalla tai lähettämällä sähköpostiviestejä eri käräjäoikeuksiin.
”Se on meidän kaikkien yhteinen ongelma, jos digitalisaatiokehitys tapahtuu yksittäisten toimijoiden näkökulmasta unohtaen koko oikeudenhoidon näkökulman. Oikeuden käyttäjille tulisikin tarjota yksi yhtenäinen asiointipalvelu esimerkiksi tuomioistuinten asianhallintajärjestelmien, AIPAn ja HAIPAn sisältöihin.”
Jakobssonin mielestä on harmillista, jos tuomioistuimet, syyttäjälaitos sekä yksittäiset henkilöt asianajajista oikeusavustajiin – puhumattakaan palveluntarjoajista – pohtivat kehityshankkeita lähinnä omasta näkökulmastaan.
”Siten ei päästä tyydyttävään lopputulokseen toimivasta digitaalisesta alustasta, joka palvelisi kaikkien oikeuden käyttäjien tarpeita.”
Juristien pitää määritellä omat tarpeensa
Tällä hetkellä oikeusteknologian ongelmana on eriytyneisyys eli järjestelmät, jotka eivät keskustele keskenään. Jokainen toimija ratkaisee itse valitsemiensa järjestelmien yhteensovitettavuuden.
”Esitänkin nyt yhteistyökutsun kaikille oikeuden toimijoille kehittämään yhteisiä rajapintoja ja standardeja, jotta järjestelmät saataisiin toimimaan sujuvasti keskenään ja löytäisimme kaikkia oikeuden käyttäjiä palvelevan ratkaisun.”
Myös jokaisen yksittäisen juristin pitäisi miettiä, miten hän voisi kehittää yhteisiä asioita.
”Eivät palveluiden tuottajat löydä meille sopivaa ratkaisua ilman meidän omaa panostamme. Meidän pitää siis osata määritellä tarpeemme.”
Nyt pitäisikin Jakobssonin mukaan päästä eroon tekoälyn hypetyksestä ja miettiä konkreettisesti, miten tehdä juristin työstä sujuvampaa ja taata jokaiselle pääsy oikeuksiinsa.
”Jos emme ymmärrä tätä haastetta, painimme samojen ongelmien parissa vielä vuosikymmeniä”, hän varoittaa.
Juridisella muotoilulla selkeämpiä sopimustermejä
Juristi ja lakialan asiantuntijakouluttaja Katri Nousiainen on tehnyt uraauurtavaa empiiristä tutkimusta juridisen muotoilun vaikutuksista kaupallisissa sopimuksissa oikeustaloustieteen viitekehyksessä. Hän tekee tutkimusta Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa sekä Cambridgen yliopistossa Isossa-Britanniassa.
Nousiaisen työn tarkoituksena on mitata juridisen muotoilun vaikutusta ja arvoa tieteellisesti, sekä esittää muun muassa mittareita tehokkuuden ja laadun arvioimiseksi. ”Olen erityisen kiinnostunut teknologian hyödyntämisestä lain, oikeustaloustieteen ja juridisen muotoilun aloilla.” Nousiainen kertoo.
Nousiainen on osoittanut tutkimuksessaan, että juristit ja yleisesti lakialalla ja lain kanssa toimivat henkilöt voivat hyötyä merkittävästi juridisen muotoilun lähestymistavasta ja lisätä näin ymmärrettävyyttä ja tehokkuutta sekä parantaa juridisten tuotteiden, palveluiden ja prosessien laatua.
”Empiirisessä tutkimuksessani melkein ⅔ osallistujista (62,5 %) piti juridisesti muotoiltua sopimusta ymmärrettävämpänä ja selkeämpänä kuin perinteistä legalese sopimusta. Lisäksi alustavat tulokset paljastivat, että noin 70 % osallistujista piti perinteisiä legalese klausuureja epäselvinä, moniselitteisinä ja vaikeaselkoisina. Lähes 90 % osallistujista totesi, että legalese klausuurien selkeydessä ja ymmärrettävyydessä on parannettavaa.”
Vaikka kyseessä oli pilottitutkimus ja yksittäinen kokeilu tietyllä toimialalla, tulokset ovat silti erittäin lupaavia ja tukevat oppimista muilta tieteenaloilta ja niiden parhaiden käytäntöjen soveltamista juridiikkaan. Nousiaisen tutkimuksen avulla, juridisen muotoilun lähestymistavan on ensimmäistä kertaa osoitettu olevan hyödyllinen tieteellinen työkalu ja menetelmä etsittäessä ratkaisua juridisen laadun parantamiseen ja arvon lisäämiseen.
”Voimme johtaa tuloksista, että neuvottelu- ja sopimuskäytäntöihin ja juridiikan alalle tarvitaan enemmän ymmärrettävyyttä. Muotoilemalla esimerkiksi sopimustekstit ymmärrettävämmiksi voimme vähentää sopimusosapuolten tiedollista epäsymmetriaa ja parantaa juridista laatua. Tutkimuksella on myös kauaskantoisempia vaikutuksia neuvottelu- ja sopimustoimintaan yleensä ja erityisesti siirtymävaiheessa oleville aloille.”
Uudet teknologiat kiinnostavat juristeja
Juridisen muotoilun lähestymistapa sopii käytettäväksi hyvin myös nousevien ja uusien teknologioiden parissa. Tämä voi esimerkiksi olla keskeistä uusien kvanttiteknologioiden, kuten kvanttitietokoneiden yleistyessä. Nousiainen tekeekin tällä hetkellä Harvardin yliopiston fysiikan laitoksen post doc -tutkija TkT Joonas Keski-Rahkosen kanssa tutkimusta, jossa lähestytään kvanttiteknologiaa oikeuden, talouden, kestävän kehityksen ja yhteiskunnan kautta.
”Juristit haluavat usein ymmärtää paremmin uusia teknologioita sekä erityisesti toista kvanttivallankumousta; millaisia vaikutuksia ja sovellutuksia sillä tulee olemaan juristin ammattiin. Keskustelemme lupaavimmista kvanttiteknologioiden kaupallisista sovellutuksista sekä vaikutuksista lakialaan ja yhteiskuntaan yleisesti. Olemme myös ottaneet käyttöön kvanttitiekartan, joka opastaa viiden periaatteen kautta, esimerkiksi lakialan ammattilaisia, saavuttamaan kestävämmän lähestymistavan kehittyvien teknologioiden alalla.”
Henkkarit
Niko Jakobsson
Syntymävuosi: 1984
Perhe: Vaimo, 10-, 8- ja 4-vuotiaat lapset
Tutkinnot ja arvonimet: OTM, VT
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto, 2012
Lempioikeudenala: Asianajajaoikeus
Guru: Mikko Hyppönen
Jos ei olisi juristi, olisi: ICT-alalla
Motto: Amara’s law: We tend to overestimate the effect of a technology in the short run and underestimate the effect in the long run. Meillä on taipumus yliarvioida teknologian vaikutusta lyhyellä aikavälillä ja aliarvioida pitkällä aikavälillä.
Suosittelen
Kirja: George Orwell: Eläinten vallankumous
Laulu: Ed Sheeran: Perfect
Laji: Talvisin murtomaahiihto, kesäisin kestävyysjuoksu
Kuvataiteen teos: Franz von Matsch: The Triumph of Achilles
Katri Nousiainen
Syntymävuosi: 1984
Tutkinnot ja arvonimet: European Master in Law and Economics (LL.M), Master Universitario di primo livello, Master d’Analyse Economique du Droit et des Institutions
Lempioikeudenala: Commercial Law, Law & Technology, Law and Economics
Guru: Molly Van Houweling
Motto: Go the Extra Mile, It’s Never Crowded
Kuuntele:
Berkeley Technology Law Journal
Lue:
General Theory of Legal Design in Law and Economics Framework of Commercial Contracting
Legal Business World, Quantum Roadmap
Kirjoittaja Päivi Tolonen
Juristikirje
Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!
Aiheeseen liittyvää
Tom Wyrwich: “Tekoälyn hyödyntäminen tekee minusta paremman juristin”
”Tekoälyn käyttötapojen ylätason ymmärrys on ehdotonta”
