Kaivosalan toi­mia­la­ra­port­ti: Kriittiset raaka-aineet entistä tärkeämpiä EU:lle

Suomessa louhittiin yhdeksästä metallimalmikaivoksesta malmia ja sivukiveä yhteensä 86,6 miljoonaa tonnia vuonna 2022. Tästä malmien osuus oli 33,2 milj. tonnia. Malminlouhinnan määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Teollisuusmineraalia louhittiin yhteensä 16,3 miljoonaa tonnia.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön kaivosalan toimialaraportista, joka julkaistiin kaivosalan osaajatarpeita käsitelleessä tilaisuudessa 24.11.2023. Raportti kuvaa toimialan kehitystä sekä tulevaisuuden näkymiä.

Digitalisaation vahvistuminen ja vihreän siirtymän monet toimet lisäävät raaka-aineiden kysyntää. Suomi on merkittävä kaivostuotannon maa EU:ssa. Globaali osuutemme useimpien tuotettavien metallien kaivostuotannosta on alle prosentin. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota osoittivat Euroopan haavoittuvuuden toimitusketjujen häiriötilanteissa. 

EU:n kriittisten aineiden aloitteen valmistelu edennyt nopeasti. Pyrkimyksenä on saada asetus voimaan pian. Asetuksella päivitetään jo olemassa oleva kriittisten raaka-aineiden luettelo. Siinä myös määritellään suppeampi strategisten raaka-aineiden luettelo sellaisista raaka-aineista, joiden strateginen merkitys katsotaan suurimmaksi ja tuotannon lisääminen haastavimmaksi. Suomessa toimii useita kaivoksia, joissa tuotetaan kriittisiä tai strategisia raaka-aineita. Myös useita uusia kaivoshankkeita ja malminetsintää kohdistuu näitä raaka-aineita sisältäviin mineraaliesiintymiin. Strategisten raaka-aineiden luetteloon on ehdotettu sisällytettävän muun muassa kupari ja koboltti.

Suomessa metallinjalostajat tuottavat useita metalleja enemmän kuin mitä niiden raaka-aineita tuotetaan maamme kaivoksissa. Metallien nykyiset jalostustuotannon määrät eivät olisi mahdollisia ilman rikasteiden tuontia. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomessa metallinjalostajat tuottivat noin viisinkertaisen määrän sinkkiä ja kuparia verrattuna Suomessa toimiviin kaivoksiin.

Metallimalmien ja  rikasteiden ulkomaankaupalle on tunnusomaista, että tuonti on euromääräisesti moninkertainen vientiin verrattuna. Vuonna 2022 metallimalmirikasteita tuotiin Suomeen yhteensä 3 063 miljoonan euron arvosta. Metallimalmirikasteita vietiin puolestaan, 841 miljoonan euron arvosta. Vuodesta 2017 lähtien rikasteiden tuonnin euromääräinen arvo on ollut noin neljä kertaa viennin arvoa suurempi. 

Malminetsintää tehdään koko Suomessa, mutta etsintä keskittyy entistä enemmän Lappiin.

Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.