Kansainvälinen luontopaneeli kokoontuu hyväksymään raportit ekologisesta kes­tä­vyys­krii­sis­tä

”IPBES on avainasemassa välittämässä tutkittua tietoa päättäjille, yrityksille ja kansalaisille. IPBESin jäsenmaat antavat mandaatin tiedon koostamiselle ja välittämiselle. Jäsenmaat myös tukevat tutkijoiden asiantuntijatyötä kommentoimalla sitä eri vaiheissa ja auttamalla arviointiraporttien päätöksentekijöille suunnattujen yhteenvetojen avainviestien muotoilussa”,  IPBESin hallituksen jäsen Eeva Primmer kuvaa prosessia.

IPBES on hallitustenvälinen paneeli, joka tuottaa tietoa luonnon monimuotoisuudesta päätöksenteon tueksi. Aiempia IPBES-raportteja ovat mm. alueelliset arviointiraportit, maailmanlaajuinen arviointi ja viime vuonna hyväksytty vieraslajiraportti. Esimerkiksi vuonna 2016 hyväksytty IPBESin pölyttäjäraportti oli merkittävä pohja sekä EU:n että kansalliselle pölyttäjästrategialle. 

Nyt hyväksyttävät raportit muodostavat tärkeän kokonaisuuden YKn sopimusten tietopohjan vahvistamisessa. Ne auttavat saavuttamaan Kunming–Montrealin luontokehyksen, Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävyystavoitteita. Suomen ja EU:n tavoitteena on vahvat ja selkeät viestit, jotka tarjoavat päättäjille konkreettisia keinoja edetä kohti kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

IPBESiltä odotettava ensimmäinen nexus-raportti tarkastelee, miten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ruoka, vesi ja terveys kytkeytyvät toisiinsa, ja millaisia haasteita näiden kytköksiin liittyy. Raportti valottaa kytköksiin liittyviä yhteiskunnallisia ja ekologisia järjestelmiä ja niissä mukana olevien toimijoiden rooleja. Se myös pyrkii hahmottamaan kytkösten haasteita ja mahdollisuuksia sekä niiden kehittymistä erilaisilla skenaarioilla. Lisäksi se arvioi toimintavaihtoehtoja eri tahoille haasteisiin vastaamiseksi, joilla voidaan edistää kestävyyttä laajasti eli useita yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tavoitteita samanaikaisesti.

Raportti on tärkeä, sillä päätöksiä tehdään usein erikseen eri sektoreilla, vaikka luontoon, veteen, ruokaan, terveyteen ja ilmastoon liittyvät uhat ovat usein toisiinsa kytkeytyneitä. 

”Vesivarojen kannalta Suomi on aktiivisesti edistänyt ristiinkytkentöjen arviointia ja keskustelua  rajat ylittävistä nexus-ratkaisuista YK:n puitteissa. IPBESin nexus-arviointi paikkaa merkittävästi ekosysteemien kytkeytymistä koskevia tietoaukkoja”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön johtava vesitalousasiantuntija Annukka Lipponen.

Toinen täysistunnossa käsiteltävä raportti puolestaan tarkastelee järjestelmätason muutosta kohti kestävämpää maailmaa − kestävyysmurrosta. Raportti sisältää on tutkimukseen pohjaavia visioita, skenaarioita ja polkuja kestävään tulevaisuuteen. Siinä on arvioitu luontokadon juurisyitä, kestävyysmurroksen edellytyksiä ja haasteita. Sen on tarkoitus tarjota kouriintuntuvia vaihtoehtoja muutoksen vauhdittamiselle ja askelmerkit, joita edellytetään murroksen saavuttamiseksi.

”Maapallon kantokyvyn säilyttämiseksi tarvitaan järjestelmätason muutoksia – ja ne on toteutettava oikeudenmukaisesti. Odotamme IPBESin raportilta konkreettisia ehdotuksia muutospoluiksi”, sanoo erityisasiantuntija Suvi Borgström, joka on IPBESin kansallinen yhteyshenkilö.

Täysistunnossa on myös tarkoitus hyväksyä toisen maailmanlaajuisen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskevan arviointiraportin sisältöä ja menetelmiä koskeva toimeksianto. Ensimmäinen arviointiraportti valmistui vuonna 2019, ja nyt käynnistettävän arvioinnin on määrä valmistua vuonna 2028. Raportti on keskeinen Kunming–Montrealin luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden saavuttamisen seurannan näkökulmasta. Lisäksi IPBES keskustelee yhteistyöstään IPCC:n kanssa.

Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) perustettiin vuonna 2012. IPBESin perusti 94 hallitusta, ml. Suomen. IPBES on YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin ja sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. Sitä voidaan verrata ilmastopaneeli IPCC:hen. Paneelit tuottavat tutkittua tietoa, joka tukee kansainvälisten biodiversiteettiä ja ilmastoa koskevien sopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.