Kansallinen tietojärjestelmä parantaisi tiedonsaantia poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä
Rahanpesulain mukaiset ilmoitusvelvolliset saisivat nykyistä paremmin tietoja poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä, jos tietoja käsiteltäisiin kansallisessa keskitetyssä tietojärjestelmässä. Valtiovarainministeriö on valmistellut asiasta arviomuistion ja pyytää siitä lausuntoja.
Rahanpesulain (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, 444/2017) mukaan poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP, politically exposed person) on ihminen, joka toimii merkittävässä julkisessa tehtävässä. Lain mukaan ilmoitusvelvollisella pitää olla asianmukaiset menettelyt sen toteamiseksi, onko asiakas poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai sellaisen perheenjäsen tai yhtiökumppani. Tarkoituksena on muun muassa ehkäistä julkisen vallan väärinkäyttöä.
Laki ei nykyisin takaa keinoja, joilla ilmoitusvelvolliset voisivat saada asiasta luotettavaa tietoa kohtuullisella vaivannäöllä ja kohtuullisilla kustannuksilla.
Tietoa luotettavammin ja ajantasaisemmin
Valtiovarainministeriö arvioi muistiossaan, miten tietoja poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä voitaisiin käsitellä kansallisen tietojärjestelmän avulla. Tavoitteena olisi parantaa tietojen saatavuutta, kattavuutta, luotettavuutta ja ajantasaisuutta, kun ilmoitusvelvolliset hankkivat välttämättömiä tietoja asiakkaan tuntemiseksi.
Tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ministeriö on arvioinut lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden asettamista eri tahoille ja tietojen keräämistä jo olemassa olevista tietokannoista.
Valtiovarainministeriö on arvioinut henkilötietojen keräämistä ja tallentamista kansalliseen tietojärjestelmään. Ministeriö on ottanut arviossaan huomioon tietosuojasääntelyn ja kansallisen sääntelyliikkumavaran.
Tietojärjestelmässä pitäisi käsitellä myös poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden perheenjäsenten ja yhtiökumppanien tietoja, jotta ilmoitusvelvolliset saisivat tietoja nykyistä paremmin. Näin voitaisiin tehdä, kun se olisi perusteltua ja välttämätöntä asiakkaan tuntemiseksi.
Rekisteri tai kyselypohjainen järjestelmä
Keskitetty kansallinen tietojärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla:
- Rekisteri: tietoja tallennettaisiin tietokantaan.
- Kyselypohjainen hajautettu järjestelmä: ilmoitusvelvollinen tekisi järjestelmässä mukana oleville tahoille kertaluonteisen kyselyn asiakkaan asemasta.
Valtiovarainministeriö arvioi, että sopivimpia rekisterinpitäjiä olisivat Digi- ja väestötietovirasto sekä Patentti- ja rekisterihallitus.
Lausuntokierros alkaa
Valtiovarainministeriö pyysi arviomuistiosta lausuntoja 2.1.2024. Lausuntoaika päättyy 13.2.2024.
Lausuntokierroksen jälkeen elinkeinoministeri Wille Rydman linjaa, jatkaako valtiovarainministeriö asian selvittelyä.
Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Hallituksen esitys kotoutumisen säästöistä eduskuntaan
Apulaisoikeuskansleri: Kansalaisuushakemusten käsittelyn viipyminen