Kansallisen en­nal­lis­ta­mis­suun­ni­tel­man valmistelu käynnistyy

EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on tehdä toimenpiteitä, jotka kattavat vähintään 20 prosenttia asetuksen soveltamisalaan kuuluvista maa- ja merialueista ja ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit tulee ennallistaa vuoteen 2050 mennessä.  

Asetuksella pyritään ekosysteemien monimuotoisuuden ja häiriökyvyn elpymiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä maaperän kunnon heikentymisen hillitsemiseen. Lisäksi asetuksen avulla on tarkoitus parantaa ruokaturvaa EU:n jäsenmaissa. 

EU-tason tavoitteet muutetaan konkreettisiksi toimiksi kunkin jäsenvaltion kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa. Jäsenvaltiot määrittävät ennallistettavien alueiden määrän ja esittävät viitteelliset kartat mahdollisesti ennallistettavista alueista. Suunnitelmissa kuvataan myös toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan, sekä toimien kytkökset päätöksentekoon muilla yhteiskunnan osa-alueilla, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään ja maatalouspolitiikkaan. 

“Nyt etsimme yhteistyöllä kustannustehokkaimmat sekä suomalaisten elinkeinoihin parhaiten sopivat toimet ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitsemme työhön mukaan julkisen sektorin lisäksi yritykset ja yksityiset maanomistajat. Ennallistamissuunnitelmassa luomme raamit sille, miten saamme yksityisen rahoituksen ja vapaaehtoiset ennallistamistoimet osaksi toimeenpanoa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. 

“Monet suomalaiset ovat maanomistajia ja voivat toteuttaa ennallistamistoimia vapaaehtoisesti omilla maillaan. Tätä tehdään jo nyt esimerkiksi osana Helmi- ja METSO-ohjelmia. Onkin tärkeää valmistella ennallistamissuunnitelma kansalaisia monipuolisesti kuunnellen, jotta yhä laajempi joukko kokee ennallistamistoimet omakseen ja tarjoaa alueitaan esimerkiksi ennallistamishankkeisiin mukaan. Kaiken perusta ovat tietenkin riittävät kannusteet ja korvaus tehdyistä toimenpiteistä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.  

Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle. Suunnitelma valmistellaan viidessä eri teemaryhmässä sekä projektiryhmässä, joita vetävät ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat. Suunnitelmat tehdään tiiviissä aikataulussa virkatyönä. Teemaryhmät kutsuvat oman alansa sidosryhmät kuulemisiin valmistelun useassa vaiheessa.

Myös tiedepaneelit osallistuvat ennallistamissuunnitelman tekoon: ne kokoavat katsauksen asetuksen vaikuttavasta ja oikeudenmukaisesta toimeenpanosta. Lisäksi kansalaisia kuullaan osana valmistelua muun muassa vuonna 2025 järjestettävissä, aihetta koskevissa tilaisuuksissa. 

Teemaryhmät on jaettu ennallistamisasetuksen artikloiden aihealueiden mukaan. Ryhmät ovat 1) maa- ja sisävesiluontotyypit, lajien elinympäristöt sekä virtavedet ja tulvatasanteet, 2) meriluonnon tilan parantaminen, 3) kaupunkiympäristöt, 4) maatalousympäristöt ja pölyttäjäkannat sekä 5) metsäluonto.  

Ennallistamisasetus tuo jatkuvuutta ja vakautta EU:n luontopolitiikkaan aina vuoteen 2050 saakka. Ennallistaminen tarkoittaa laajaa joukkoa erilaisia toimia luonnon tilan parantamiseksi eri elinympäristöissä. Alue, jolla luonnon tilaa parannetaan, voidaan suojella, voi säilyä talouskäytössä tai olla osa kaupunkiympäristöä.  

Asetuksen toimenpiteitä tehdään jo Suomessa esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelmassa, metsien suojelun toimintaohjelma METSOssa ja vaelluskalojen elvyttämisohjelma Nousussa. Toimien mittakaavaa ja resursseja tulee kuitenkin kasvattaa huomattavasti nykyisestä. Valtion suojelualueilla ennallistamistoimenpiteet voidaan aloittaa nopeasti, esimerkiksi laajojen ojitettujen suoalueiden ojien kunnostamisella.

Lisätietoja hankesivulta.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.