Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi koulutuksen ulkopuolelle

Kevään 2023 uusista ylioppilaista 77 % haki välittömästi jatko-opintoihin. Välitön hakeutuminen vähentyi 2 prosenttiyksikköä, miehillä 1,6 prosenttiyksikköä ja naisilla 2,7 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2022.

Suurin osa, 46 %, uusista ylioppilaista haki vain yliopistokoulukseen vuonna 2023. Vain yliopistokoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus väheni edellisvuodesta vajaan prosenttiyksikön. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden tuoreiden ylioppilaiden osuus, 14 %, väheni lähes 6 prosenttiyksikköä. Yhä useampi, 17 %, hakeutui samanaikaisesti sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutukseen, reilu 4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.

Vain yliopistokoulutukseen haki uusista naisylioppilaista isompi osuus, 48 %, kuin uusista miesylioppilaista, 43 %. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden miesylioppilaiden osuus oli 15 % ja naisylioppilaiden osuus oli 13 %. Lähes yhtä suuri osuus ei hakenut ylioppilasvuonna jatko-opintoihin, miehistä 23 % ja naisista 22 %.

Kevään 2023 ylioppilaista yhteensä 65,5 % jäi ilman opiskelupaikkaa, naisista 69 % ja miehistä 61 %. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden naisten osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön ja miesten reilu 2 prosenttiyksikköä.

Uusista ylioppilaista yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa miehiä ja naisia jatkoi lähes sama määrä, 4 300 miestä ja 4 400 naista, vaikka näissä koulutuksissa naisylioppilaista jatkoi pienempi osuus, 29 %, kuin miesylioppilaista, 39 %.

Kun tarkastellaan vuonna 2020 valmistuneiden ylioppilaiden (29 800) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna jatko-opintopaikan Suomessa sai 34 %. 57 % valmistuneista oli saanut opiskelupaikan vuoden 2021 loppuun mennessä, alemman korkeakoulututkinnon oli aloittanut 31 %, ammattikorkeakoulututkinnon 22 % ja ammatillisen peruskoulutuksen 3 %. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen opintoihin sijoittuneiden osuus nousi 72 %:iin.

Vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa opintonsa oli aloittanut 77 % vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista. 42 % oli aloittanut opintonsa yliopistossa ja 32 % ammattikorkeakoulussa. Ulkomailla opiskeli kolme vuotta ylioppilaaksi valmistumisesta 3 %.

Kun tarkastellaan vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden (42 600) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna opintoja jatkoi 6 %. Valmistuneista 4 % opiskeli ammattikorkeakoulussa. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen uusiin opintoihin sijoittuneiden osuus oli 22 %.

Vuoden 2023 loppuun mennessä opiskelemassa oli 24 % vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista. Ammattikorkeakoulussa oli aloittanut opintonsa 15 %, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 5 %, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa 3 % ja yliopistossa 1 %.

Ammattikorkeakoulutuksen (ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto) vuonna 2023 aloittaneista 29 %:lla oli korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto ja 27 %:lla, toisen asteen ammatillinen tutkinto. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita uusista ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista oli 10 %.

Yliopistokoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 58 %:lla oli taustalla korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto vuonna 2023. Uusista yliopistokoulutuksen opiskelijoista 28 % oli suorittanut jonkin aiemman korkeakoulututkinnon. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli uusista opiskelijoista 3 %. Uusista yliopisto-opiskelijoista 2 %:lla oli korkeimpana tutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto.

Ammatillisen koulutuksen (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) aloittaneella opiskelijalla 47 %:lla oli suoritettuna jokin peruskoulun jälkeinen tutkinto vuonna 2023. Ammatillisen tutkinnon oli aiemmin suorittanut 24 %. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 5 %, sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 4 % ja korkeakoulututkinnon oli suorittanut 14 % uusista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.