KHO: Kasvistuotetta ei saanut markkinoida nimellä “kasviliha”
Nimi oli kuluttajaa harhaan johtava, koska siitä ei ilmennyt tuotteen olevan lihaa jäljittelevä, täysin kasviperäinen elintarvike. Sen sijaan markkinointinimeä "burgerpihvi" oli sallittua käyttää kasviperäisestä tuotteesta.
Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen oli määrännyt yhtiön muuttamaan kasvistuotteiden ”Muu kasvilihapulla” ja ”Muu Burgerpihvi” markkinointinimet siten, etteivät ne johda kuluttajaa harhaan eivätkä viittaa siihen, että tuotteet sisältäisivät lihaa. Päätöksessä oli määrätty myös tuotteiden markkinointi muutettavaksi siten, ettei siinä käytetä harhaanjohtavaa ”kasviliha”-sanaa tai muita kasviperäiseen lihaan viittaavia ilmaisuja.
Hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen. Korkein hallinto-oikeus kumosi määräyksen tuotteen ”Muu Burgerpihvi” markkinointinimen osalta, mutta pysytti muutoin hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että kysymystä elintarvikkeesta annettujen tietojen mahdollisesta harhaanjohtavuudesta oli arvioitava Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-195/14, Teekanne, antamasta tuomiosta ilmenevien periaatteiden mukaisesti. Tuomiosta ilmeni muun ohella, että harhaanjohtavuutta koskevassa arvioinnissa oli nojauduttava tavanomaisesti valistuneen sekä kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan etenkin merkintöihin perustuvaan oletettuun odotukseen muun muassa elintarvikkeen laadusta. Tällä tarkoitettiin kuluttajaa siinä unionin jäsenvaltiossa, jossa elintarviketta pidettiin kaupan.
”Lihalla” tarkoitettiin Euroopan unionin elintarviketietoasetuksen ja hygienia-asetuksen mukaan yksinomaan eläimistä saatavia ihmisravinnoksi kelpaavia osia. ”Kasviliha”-sana ei sen sijaan ollut Euroopan unionin tai kansallisessa elintarvikelainsäädännössä säädetty määritelmä tai elintarvikkeen virallinen nimi.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sanaa ”kasviliha” ei voitu vielä tällä hetkellä pitää suomen kielessä sillä tavoin vakiintuneena tai tavanomaisena ilmaisuna, että keskivertokuluttaja sen perusteella ymmärtäisi ilman selittämistä tuotteen olevan lihaa jäljittelevä, täysin kasviperäinen elintarvike. Näin ollen ilmaisun ”kasviliha” käyttöä voitiin pitää elintarviketietoasetuksen vastaisesti kuluttajaa harhaan johtavana.
Tuotteen ”Muu Kasvilihapulla” pakkauksesta saattoi keskivertokuluttajalle syntyä vaikutelma, että kyseessä oli lihapohjainen lihapulla, johon oli lisätty kasvista. Näin ollen kyseisen tuotteen markkinointinimi ja markkinointi saattoivat johtaa kuluttajaa harhaan elintarviketietoasetuksen vastaisesti.
Tuotteen ”Muu Burgerpihvi” osalta korkein hallinto-oikeus totesi, että nimitystä ”burgerpihvi” ei ollut elintarvikelainsäädännössä varattu lihatuotteiden nimeämiseen ja markkinointiin vastaavasti kuin esimerkiksi tietyt eläinperäisiä maitotuotteita kuvaavat nimitykset. Keskivertokuluttaja ei myöskään todennäköisesti enää miellä nimitystä ”burgerpihvi” yksinomaan lihaa sisältäväksi tuotteeksi. Tällöin kuluttajalle merkityksellisiä täydentäviä tietoja olivat muun muassa tuotteen muut pakkausmerkinnät ja ainesosaluettelo, josta ilmeni tuotteen olevan täysin kasviperäinen. Edellä sanotun vuoksi markkinointinimeä ”Muu Burgerpihvi” ei voitu pitää kuluttajaa harhaanjohtavana.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli ollut perusteet antaa määräys tuotteen ”Muu Kasvilihapulla” markkinointinimen sekä kummankin tuotteen markkinoinnin muuttamista koskien. Sen sijaan ”Muu Burgerpihvi” markkinointinimen muuttamista koskevan määräyksen antamiselle ei ollut perusteita.
Lue koko ratkaisu KHO 2023:16 Suomen Laki -hakupalvelussa.
Kirjoittaja Suomen Laki -toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.