KHO: Oppilaalle tuli järjestää maksuton koulukuljetus myös muusta kuin virallisesta asuinpaikasta

Oppilaalle oli myönnetty hänen omien olosuhteidensa perusteella maksuton koulukuljetus perusopetukseen oppilaan väestörekisterin mukaisesta asuinpaikasta. Asiassa oli ratkaistavana, oliko kaupunki velvollinen järjestämään oppilaalle vastaavan kuljetuksen myös siitä kodista, jota ei ollut ilmoitettu hänen viralliseksi asuinpaikakseen.

Kaupungin velvollisuutta järjestää oppilaalle maksutonta koulukuljetusta siitä kodista, joka ei ollut hänen virallinen asuinpaikkansa, ei voitu perustaa koulukuljetusta koskevaan perusopetuslain 32 §:ään.

Asiaa oli arvioitava seuraavaksi oppilaan kannalta ottaen huomioon se, että hänelle oli myönnetty koulukuljetus terveydellisistä syistä. A oli vakavien toimintarajoitteidensa ja tarvitsemansa aikuisen henkilön vahvan tuen vuoksi koulumatkojen kuormittavuuden osalta tosiasiallisesti epäedullisemmassa asemassa kuin ne vuoroasumisen vuoksi eri paikoissa asuvat oppilaat, joilla ei ollut vastaavia terveydellisiä ongelmia. Koulukuljetuksen järjestäminen myös toisen vanhemman luota oli omiaan vähentämään koulumatkojen kuormittavuutta ja siten osaltaan tukemaan A:n toimintakykyä. Sitä voitiin siten pitää tarpeellisena turvaamaan A:n oikeutta saada perusopetusta ja edetä opinnoissa yhdenvertaisesti muiden oppilaiden kanssa. Matkasta aiheutuvia lisäkustannuksia ei ollut pidettävä kaupungin kannalta kohtuuttomina. A:lle oli myönnettävä hänen hakemansa koulukuljetus yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna kohtuullisena mukautuksena.

Lue koko ratkaisu KHO 2023:38 Suomen Laki -hakupalvelussa.